Ajattelin jo että puhelinkammoni olisi vähentynyt mutta käytin tänään nelisen tuntia yhden puhelun välttelyyn (pidin kyllä välissä ruokatunnin). Se ei olisi jännittänyt niin paljon ellen olisi ollut vähän epävarma siitä mitä minun pitäisi sanoa ja kun lopulta sain soitettua (näppäilin vain numerot puhelimeen ja painoin vihreää luuria ja sitten oli liian myöhäistä katua ja hermoilla) niin puhuinkin vähän sekavia mutta sain asiani hoidettua. Luultavasti. Ja jos jotain kysyttävää tulee vielä niin voin varmaan lähettää sähköpostia, hän lupasi lähettää minulle eräät tiedostot jotka tarvitsen ison työprojektini saattamiseen painokuntoon ja kai voin vastata siihen viestiin sitten.
Vähän kyllä vieläkin puristaa rintaa.

Eilen oli sellainen päivä että juoksentelin vähän edestakaisin, töihin ja suuhygienikolle ja takaisin töihin ja tapaamaan yhtä ystävää kahville ja kaupunkiasioille, se oli ihan mukavaa.

Sain eilen virkattua valmiiksi kesähatun itselleni. Siitä ei tullut ihan pahan näköinen, kupuosa on vaaleaa vihreää ja turkoosia yhdessä niin että vaikutelma on vähän läikikäs, lieri pelkkää turkoosia kun vihreä loppui kesken. Olen ollut vähän yllättynyt siitä miten paljon olen tehnyt käsitöitä tänä keväänä, nytkin kun olen ollut töissä. Olen tehnyt tämän vuoden puolella kolmet sukat (yhdet vauvojen kokoa), yhden pitsihuivin, neljät kädenlämmittimet (joista yhdet lapaset ja kolmet sormettomat), neljä hattua, kolme villatakin tapaista (joista yksi aloitettu syksyllä), yhden kummallisen vaatekappaleen äitipuolelle ja puolitoista virkattua otusta. Himoneulojiin verrattuna tuo ei ole paljon mitään mutta verrattuna siihen että pari vuotta sitten en neulonut oikeastaan kuin yhden hatun vuodessa, se on.

Olen päättänyt että tapahtui kesäkuussa mitä tahansa niin aion viettää juhannuksen äitini luona, silloin minulla on joka tapauksessa vapaata. Vietän juhlapyhät mieluiten äitini luona muutenkin mutta tuolloin on myös syntymäpäiväni ja on mahdollista että siskoni ja hänen miehensä ovat muutenkin siellä silloin ja voisin oikeasti juhlia syntymäpäivääni. Kaikki aikuiset eivät ehkä juhli sitä mutta minä pidän kaikista syistä leipoa ja en ole pariin vuoteen pystynyt juhlimaan vanhenemistani olosuhteiden pakosta, toissa vuonna olimme matkalla mummolaani ja viime vuonna matkalla uuteen kotiini. Ehkä tänä vuonna olisi aika täytekakulle.