Matka ja video kodista

Olen kerrankin vähän spontaani. Päätin jatkaa matkaa äitini luokse Tampereelta huomenna, laskettuani rahani ja tajuttuani että seuraava tilaisuus olisi ehkä lokakuun puolessa välissä. Säästän rahaakin, matkani Tampereelle maksetaan ja äidin luona minun ei tarvitse ostaa ruokaa. Ja siellä saa kesäkurpitsaa omasta pellosta (tai kaupungilta vuokratulta viljelypalstalta siis). Ompelukurssikin alkaa vasta 9. päivä joten minulla on aikaa (ja sitten voin olla taas aktiivinen ja ahkera työnhakija).
Minulle on luvassa aika sosiaalinen päivä (ja rankka, olen Jyväskylässä ehkä joskus puolen yön aikoihin). Ensin on valokuvausta, siellä on joitain aivan tuntemattomia ihmisiä aika paljon ja vähän hirvittää osaanko kuvata tarpeeksi hyvin ja ohjata malleja. Toisaalta kameran takana on helpompaa, olisi kauheaa olla itse mallina.
Illalla on luvassa lisää sosiaalisuutta, eräs foorumi järjestää sopivasti miitin silloin Tampereella ja siellä on ihmisiä, joit tapaisin mielelläni, esim. eräs tyttö joka kuuluu tavallaan samaan viiteryhmään kuin minä siellä ja antoi minulle valvojan työn kohta kuusi vuotta sitten, jos laskin oikein, mikä on kyllä vähän järkyttävää. Varsinkin kun siellä on ihmisiä jotka olivat kuusi vuotta sitten hädin tuskin ala-asteella.
Olen viime aikoina tuntenut itseni jotenkin aikuiseksi. Ehkä on aikakin.

En kyllä ole ihan terve mutta enköhän selviä.

Kauhean vaikeaa pakata. Pitäisi varmaan ottaa jotain vähän syksyisempää mutta en tiedä mitä. Ja kehtaanko mennä urheilullisissa vaatteissani kuvaukseen (toisaalta malleja opastettiin pukeutumaan vähän rähjäisesti). Eivät urheilulliset vaatteeni ole kyllä kauhean urheilullisia, ne vain tuntuvat siltä minusta.

Tänään pitää pakata ja miettiä mitä pitäisi tehdä ennen matkaa (kuten mikä on seitsemän happaman pienen omenan kohtalo, leipoisinko niistä jotakin pakastettavaa). Ja käydä kaupungilla, ostamassa junaliput (yleensä kuljen tietysti bussilla kun se on niin kätevää täältä mutta Tampereelle ei pääse bussilla ennen yhtätoista niin että voisi nousta kyytiin täältä lähiöstä ja sitten on sama mennä junalla kun joutuu menemään kuitenkin keskustaan) ja hakea isäni toimistolta digikamera lainaan. Se on samanlainen kuin oma kamerani, paitsi että sen akku on luotettava toisin kuin omassani (tai oikeastaan vika ei ole akussa, olen testannut sitä useammalla). Olisi aika noloa jos kamerasta loppuisi virta kaiken vaivannäön jälkeen.

Tässä on nyt viimeinen osa tähänastisista kotivideoistani, se käsittelee kotiani. Josta pidän kovasti.
Video taas on aika rujo. Ja heiluva. En näy itse videolla lainkaan. Olin kyllä pienessä pätkässä alussa mutta itsekriitikki iski. Editoin videota aika paljon mutta en saanut alle kymmeneen minuuttiin. Vain kaksi osaa kuitenkin.
Nyt pystyn katsomaankin videota leikatessani sitä, auttaa kun oma naama ei näy.