Tänäänkin on hyvä päivä.
Heräsin tosin liian aikaisin ja olin valveilla pari tuntia ja nukuin sitten melkein yhdeksään (!) ja olin lievässä horroksessa. Onneksi sain ystävältä tekstiviestin jossa ehdotettiin puolukkaretkeä. Metsässä oli ihanaa ja sää oli upea aurinkoisen syksyinen ja seurakin oli hyvää niin ei haitannut vaikkei marjoja kauheasti löytynytkään.
Kotimatkalla päädyin ruokakauppaan ja huomasin miten vaarallista on kun on vähän rahaa jota voi käyttää. Päädyin ostamaan vihreiden papujen, jotka olivat ostoslistallani, lisäksi ruisleipää ja munkin, jota ilman olisin kyllä hyvin selvinnyt mutta ehkä joskus voi vähän herkutellakin. Tällä viikolla olen onnistunut laihtumaankin, auttaa paljon kun ei ole rahaa eikä käy kaupassa eikä kotoa löydy herkkuja. Irtokarkkia en ole syönyt yli kuukauteen, se on aika yllättävää. Enkä muitakaan karkkeja kauheasti. Hauskaa nähdä että selviän ilmankin.
Kuulin eilen yhden neulepodcastin kautta minulle aivan uudesta urheilulajista. Näyttää hauskalta mutta sellaiselta joka ei missään nimessä sopisi minulle, kovia otteita ja vauhtia ja joukkuepelaamista. Mutta varmasti hauskaa jos sellaisesta pitää.
Minulle sopii paremmin hyötyliikunta ja puolukoiden perässä vaeltaminen.
Kodin kuvalehdessä on sarja, jossa "asuntoetsivät" tutkivat tuntemattomien koteja ja löytämiensä johtolankojen perusteella päättelevät millaisia ihmisiä asunnossa asuu. Luulen että minun asuntoni perusteella olisi aika helppo päätellä millainen olen. Ainakin näkee heti että kyseessä on yksinasuja, vuoteeni on sen verran kapeakin että varmaan siinä nukkuu vain yksi ihminen. Kuvista ja kynistä ja muusta voi päätellä että työni liittyy ehkä kuviin, samoin kuin parista kamerasta ja skannerista ja ehkä Macistakin. Senkin näkee että koti on minulle tärkeä ja sisustaminen, vanhat huonekalut kertovat ehkä osittain köyhyydestä mutta enemmän arvostuksista. Sen näkee heti että harrastan lukemista ja käsityötkin ovat aika hyvin esillä. Jos kurkistaa pakastimeen huomaa että pidän marjoista ja leivon. Jääkaappi taas on aika tyhjä, siitä ja asuinalueesta voi päätellä että minulla ei ehkä ole kauheasti rahaa. Ehkä siitä kertoo sekin että asun yksiössä. Voimistelujuttuja on esillä mutta ne ovat pölyisiä, sekin kertoo jotain.
Luuletteko että teidän kotinne kertovat paljon siitä millaisia olette? Tai siis voisiko ulkopuolinen päätellä millaisia ihmisiä siellä asuu?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
En tiedä oikein mitä meidän kodistamme voisi päätellä... luulen että sen perusteella meistä saa jotenkin todellista porvarillisemman vaikutelman. Ehkä? Joku ulkopuolinen osaisi varmaan sanoa paremmin.
Ainakin se perusteella voi sanoa, että meillä on kissa, mutta siisti kissa, ja melko siistit asukkaat. Paitsi vaatehuoneessa, mutta koska vaatehuone on täynnä levällään olevia miesten vaatteita ja epämääräisiä romuja, niin ehkä sen perusteella voi päätellä, että talon mies ei ihan niin siisti:) Jääkaapissa on yleensö melko plajon ruokaa, pakastimessa melko vähän. Herkkuja löytyy melkein aina. Asukkaat ovat siis hedonistisella tavalla tuhlaavaisia. Luulisin, että näkee, että koti on meille jokseenkin tärkeä paikka. Esineiden ja huonekalujen kokoelma on kuitenkin kiintymyksellä kerätty, ainakin osittain, ei vain satunaisesti haalittu.
Hui - olen kyllä lukenut tuota kotietsiväsarjaa, mutten ikinä miettinyt sen tarkemmin mitä meidän koti kertoisi meistä.
Hassu sattuma, tänään purkittamani video on meidän kodista, eli kunhan saa editoitua pääsette kohta arvailemaan !!!
=D
Kotona olevasta, multiammatillisesta henkilöstä on varmaan vaikea saada selkoa, mutta monet tietokoneet paljastavat tietysti jotain - vaikka nekin kyllä liittyvät enemmän miehen ammattiin.
Sisareni ja miehensä muuten ainakin nukkuivat 80 cm leveässä sängyssä ihan omasta vapaasta tahdostaan, joten jos sänkysi ei ole sen kapeampi.... No, ehkä tavarat tosin kertovat, että asujia on vain yksi.
Lähetä kommentti