5.11.2008

Muodonmuutoksia

Olipa kerran kirjahylly joka hävisi taistelun käsityötarvikkeiden kanssa.




Tuohon tarkoitukseen hylly sopiikin paremmin, järjestyksestä pitävä sieluni ei oikein nauttinut kirjapinoista. Nyt kirjaston kirjat muuttivat gramofonikaapin alatasolle ja lukemista odottavat kirjat sen sisään ja muut kirjat muihin kirjahyllyihin, joista taas osa kirjoista muutti vaatehuoneeseen odottamaan sitä että joku jaksaisi tarjota niitä antikvariaatteihin. Käsityökirjat saivat jäädä vielä hyllyyn mutta se ei ole niillekään ihanteellinen paikka. Haluaisin kapean hyllyn pokkareille (Ikea myy cd/dvd-hyllyä joka sopisi siihen tarkoitukseen ja on vielä punainen, vaikka tietysti ihanteellisimmassa maailmassa osaisin tehdä sellaisen itse, ehkä ensi syksynä pitää mennä työväenopiston puutyökurssille, tai sitten pitää kiertää kirpputoreja, sitten joskus kun on rahaa), jolloin voisin siirtää yhden kirjahyllyn pokkarit pois ja laittaa niiden tilalle vaikka käsityökirjoja.


Eräs halpa ilmoitustaulu kohtasi akryylimaaleja ja sopii paremmin sisustukseen. Minun kotonani ei ole mitään ruskeaa. Paitsi puuta. Mitä korkkikin tietysti on. Ja on täällä muutakin, tuolla käsityöhyllylläkin (kirkkaat lasipurkit eivät riittäneet, pitää etsiä niitä joskus kirpputoreilta, sitten joskus kun ei ole käyttänyt heti alkukuusta koko huvittelubudjettiaan).

Pari lääkkeetöntä päivää on tehnyt minulle todella oudon olon (Wikipedia kuvailee sitä sähköiskuiksi ja neulan pistelyiksi ja se tuntuu aika hullulta) mutta siitä huolimatta (tai johtuen?) olen ollut aika aikaansaapa, taidan vieläkin käydä vähän ylikierroksilla. Pyöräilin eilen Ikeaan (se oli aika mielenkiintoista oudon olon kanssa), järjestelin käsityötarvikelaatikoitani ja kaappeja, järjestelin jopa kirjontalankani ja pyöritin ne pahvista leikkaamieni korttien ympärille, aika paljon kätevämpää kuin että ne olisivat yhtenä myttynä sotkussa. Ja järjestin kankaanikin (onneksi minulla ei ole mitään noita tarvikkeita aivan kauhean paljon) ja imuroinkin kun kaiken järjestelyn jälkeen täällä oli aika pölyistä.

Olen oppinut, että kuukuppi on oikeasti niin helppokäyttöinen ja kätevä kuin sen fanit väittävät. Sen huono puoli on kyllä se että se on niin huomaamaton että huonomuistisempi saattaa unohtaa sen sisään vähän liian pitkäksi aikaa. Toivottavasti siitä ei seuraa mitään ikävää.
Siinäkin säästää rahaa, varsinkin jos on ostanut kupin melkein neljä vuotta sitten.

Ikkunan ohi ajoi ambulanssi ja poliisiauto sireenit pauhaten. Aika pahaenteistä.

9 kommenttia:

anu kirjoitti...

Minkäslaisia kirjahyllyjä olet tarjoamassa antikvaareihin? Täällä olisi kyllä krijahyllyille tarvetta, jos ovat kivoja.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Kirjoja vain, kirjahyllyistä minullakin on pulaa :) Täytyy vähän tehdä tuota tekstiä selkeämmäksi.

Anonyymi kirjoitti...

Uskallanpa väittää, että sinulla on nyt (vieroitusoireiden lisäksi) normaali, lääkkeiden latistamaton energiasi.

t. Maria

Näkymätön tyttö kirjoitti...

En minä kyllä ollut millään tavalla energinen ennen lääkkeitäkään :) Mutta olen kyllä ollut vähemmän väsynyt pari päivää, mikä antaa kyllä ymmärtää että edellinen lääke oli se mikä väsytti.

Anonyymi kirjoitti...

joo en tarkoittanutkaan, että olisit ollut "energinen", vaan sitä, että tuo jatkuva väsymyksesi ja voimattomuutesi todennäköisesti johtui siitä lääkkeestä. Toivottavasti uusi lääkkeesi ei väsytä.

t. Maria

Tuazophia kirjoitti...

Tuo lamppu on hauska ja sopii hyvin tuolin kanssa!

Minya kirjoitti...

Kerran sain hiivatulehduksen käyttäessäni kuppia, koska en ollut kotona enkä viitsinyt hakea asianmukaista saippuaa vaan pesin vain kuumalla vedellä. Asianmukaisesti käytettynä pitkästä vaihtovälistä sen sijaan ei ole ollut ongelmia.

Näin unta, jossa tein kanssasi käsitöitä. Sinulla oli neuletyö josta putosi puikko ja karkasi silmukoita, joita koitin poimia takaisin puikolle. :)

Minya kirjoitti...

Tarkennus: pesin siis vain kuumalla vedellä useamman päivän ajan, yhdestä kerrasta tuskin haittaa. Joskus tekstien sisällöt näyttävät julkaistuina aivan toiselta kuin alkuperäinen ajatus.

anu kirjoitti...

Meinasin jo huomauttaa, että kyllä minäkin pesen kuppia keskellä päivää yleensä vain kuumalla vedellä, eikä ole tulehduksia, mutta johan se olikin tuossa korjattu.:) Itse oen selvinnyt kupin kanssa Kiinan matkastakin, kun hetellihuoniessa oli kannellisia isoja teekuppeja, vedenkeitin ja pullovettä:) Lisäksi reissussa on näpsää olla mukana desivfiointi liinoja. Niillä pyyhkimisen jälkeen täytyy vaan muista huuhdella kuppi. Desinfionti aine ei välttämättä ole limakalvoila kiva.

Blog Widget by LinkWithin