Alushame ja Maikki Harjanne

Minun piti mennä taas aikaisin nukkumaan, olin koko päivän niin väsynyt että olisin voinut mennä nukkumaan vaikka neljältä, mutta ei siitä tietenkään tullut mitään. Tappelin illalla ohuen vuorikankaan ja Combinan kanssa (välillä näytti siltä että onnistuin tappamaan C:n) ja ompelu alkoi sujua vasta kahdeksan maissa enkä voinut lopettaa sitä. Lopputuloksena on alushame joka toimii mutta ei ole välttämättä kauhean tyylikäs, mutta toimivuus on tietenkin tärkeämpää vaatteessa joka ei ole näkyvillä. Ohuen liukkaan kankaan ompelu oli kamalaa enkä saanut siksakia onnistumaan lainkaan (onneksi olen opetellut tekemään pussisaumoja). Minun piti tehdä tuosta kankaasta vuori laukkuuni (joka on seuraavana ompelulistalla) mutta luulen että käytän jotain muuta, laukun ompelu on muutenkin niin jännittävää etten halua lisätä siihen vielä hankalaa kangasta. Säästän sen vaikka ompelukurssille, siellä saan tukea taisteluun.
Olen suunnitellut laukkuani, lähinnä sitä millaisia taskuja siihen tulee. Minulla on ihan hyvä ohje laukkuun ja ulkonäöllisesti laukustani saattaa tulla aika mallinmukainen, päällä harmaata villakangasta ja sisällä paitakangasta (se pitää vielä ostaa). Ohjeessa laukkuun laitetaan koristeeksi läppään nahkaa mutta sen jätän väliin. Kirjailut ovat enemmän minun tyyliäni.

Luin eilen Maikki Harjanteen muistelmakirjan, se on sopivasti sellainen kuvakirjan kokoinen, hauskasti kuvitettu kuten tyyliin sopii ja teksti koostuu hauskasti kerrotuista anekdooteista, lyhyistä. Hyvin sopiva iltalukemiseksi ja hauska.
Meillä luettiin Minttu-kirjoja ja niitä muitakin, Harjanne oli yksi lapsuuteni suosikkeja. Joitain vuosia sitten isäni päätyi julkaisemaan hänen kirjoittamansa kokoelman aikuisten novelleja ja minä päädyin tekemään siihen kannen. Piirsin iloisen torakan joka ajaa Vespalla, tutkin kuvia molemmista netistä.
Viime kirjamessuilla hän oli kertomassa tuosta uudesta kirjastaan ja tuli ohikulkiessaan moikkaamaan meitä (se oli messujeni kohokohtia). Hän oli ystävällinen ja persoonallisen näköinen ja jouduin selittämään hämmentyneille petroskoilaisille vieraille että kyseessä on suosittu lastenkirjailija, se riitti heidän mielestään selitykseksi.