Signmark ja Totoro

Olen taas vaihteeksi sairaana, minulla on ollut tämän viikon yskäinen olo ja eilen oli oikeasti kuumettakin. Vähän alkaa kyllästyttämään. Varsinkin kun haluaisin kerrankin jumpata mutta en oikein uskalla.

Sain eilen vähän yllättävää sähköpostia, Kuurojen Liiton kulttuurituottajalta, joka haastaa blogi-ihmisiä tukemaan viittomakielistä räppäriä Signmarkia Euroviisuissa. Siksi tuo merkki sivupalkissa. Täytyy sanoa etten ole tuon musiikkityylin ylin ystävä, mutta laulu ei kuulosta huonolta ja näyttää hyvältä. Ja minusta on hauskaa että vähemmistöjen edustajat ovat esillä vähän niin kuin positiivisina toimijoina, jos siinä on mitään järkeä (tavallaan minäkin kuulun vähemmistöön, uskonnollisesti ja seksuaalisesti vaikka kyllä oikeasti olen aika valtavirtaa). Ja minusta on aina hauskempi lähettää Euroviisuihin joku erikoisempi esitys, kuin iskelmää. Kisojen viehätys on niiden outoudessa. Mutta erilaisuus on aika vaikeaa, se ei saa olla itsetarkoituksellista.
Maanantain miitissä oli puhetta Euroviisuista, eräs oli kovasti innostunut Signmarkista ja sai vakuutettua minuakin.

Unohdin aivan että toisella miittiin osallistuneista oli samanlainen Totoro-lompakko kuin minulla. Se kertoo paljon.
Totoro taitaa olla ainoa henkilö (tai siis hahmo), jonka faniksi olen ilmoittautunut Facebookissa (tai itse asiassa taidan olla Jayne Ann Krentzinkin). Se on vain niin ihana.

Facebookiin liittyen, sain kirjoitettua ensimmäisen status-juttuni, vai miksi niitä sanotaankaan. Se oli vähän pelottavaa. Jostain syystä.
En oikein hallitse lyhyiden viestien kirjoittamista.

Minulla on aika taitava sisko.