30.1.2009

Vähän kaikenlaista

Lähikaupassani oli puoli kolmelta kauhea ruuhka. Täällä asuu paljon opiskelijoita, vuorotyöläisiä ja eläkeläisiä, ja tietysti meitä lähiötyöttömiä.

Olen kyllä tänään edistynyt töissäni, aloittanut sen vuoroaan odottaneenkin.


Kaksi faktaa jotka olisin voinut lisätä satunnaisia asioita minusta -meemiin jos olisin muistanut:
Jätän ruisleipäpussin (yleensä jälkiuunipaloja nykyään, ne ovat parhaita, sopivan sitkeitä) auki, ruisleipä on parempaa vähän kuivuneena.
Kirjoitan mielelläni vain Uni-ball micro deluxe -kynillä (en tiedä onko niillä järkevämpikin nimi), lyijykynät suttaavat, kuitukärjet painuvat sisään ja kuulakärkikynät ovat tahmeita. Uni-ballissa on kärjessä se pallo ja sopivan juokseva ja vedenkestävä muste. Harmi vain että olen onnistunut löytämään niitä vain Helsingin Akateemisesta (saa vinkata jos tietää vaikka Turusta ostopaikan). Ostan niitä pari kun käyn siellä mutta nyt olen onnistunut kadottamaan yhden ja toisesta loppui muste, vain yksi jäljellä. Vähän hermostuttavaa.

Innostuin eilen ompelemaan viimeistä hamettani ja se on melkein valmis. Siitä tuli aika hyvän ja siistin näköinen, tosin helma täytyy tehdä vielä uudestaan. Siitä tuli aivan liian jäykkä, laskokset eivät laskeudu vaan sojottavat auki. Ehkä siihenkin tulee hapsuhelma.
Piilovetoketjun onnistuin ompelemaan suunnilleen oikein noin neljännellä yrityksellä. Olen kuitenkin kehittynyt aika paljon ompelijana viime syksystä, silloin taitoni olivat aika olemattomat, nyt olen ommellut vaikka mitä.

Jos haluaa kokeilla sähköisiä kirjoja ja nähdä ovatko harlekiinit maineensa veroisia (jotkut ovat, jotkut eivät) niin Harlequin tarjoaa 60-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi 16 e-kirjaa ilmaiseksi.

Minusta tuntui tänään siltä ettei minulla ole mitään kirjoitettavaa mutta näköjään aina löytyy jotain.

5 kommenttia:

Josefiina kirjoitti...

Myös siskoni jättää ruisleipäpussin auki samasta syystä kuin sinä, tapa jota en voi ollenkaan käsittää. Itse pidän kaikista leivonnaisista (sekä suolaisista että makeista) mahdollisimman tuoreina ja vaaleina, siskoni mielestä siis suorastaan raakoina. Kun asuin vielä lapsuudenkodissani, äiti leipoi aina pellillisen tummia (minusta palaneita) pullia ja toisen vaaleita (siskoni ja isäni mielestä raakoja), ja loput siltä väliltä.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Jos sitä on Helsingin Akateemisessa, pitäisi toimitus Turkuun onnistua ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä. Ota vain kynä malliksi mukaan niin eiköhän samanlainen löydy. :)

omppu kirjoitti...

Varmaan tyhmä kysymys, mutta tekniikan ihmelapsi ei ymmärrä, että luetko siis noita e-kirjoja tietokoneeltasi vai mitä kautta?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Josefiina, vaalea leivän pitää kyllä olla mahdollisimman tuoretta mutta ruisleipä on pehmeänä tylsää :)

Takaisin Kallioon, tuollaista ajattelinkin, pitää vain kehdata käydä kysymässä :)

Omppu, luen kännykästä mutta niitä voi lukea tietokoneeltakin.

Anonyymi kirjoitti...

Paljon kiitoksia Harlekiini-vinkistä! En olisi sitä muuten huomannut / tiennyt.

Blog Widget by LinkWithin