Työ ja nukke

Viimeisimmästäkään työpaikkamahdollisuudestani ei tullut mitään, tosin tällä kertaa vika ei ollut minussa vaan siinä että he muuttavat ilmeisesti Helsinkiin.
Onneksi minulla on kuitenkin vähän töitä, tällä hetkellä taitan kirjaa, josta saan jopa ihan kunnolla palkkaa (mikä menee suurimmaksi osaksi luottokorttilaskuihin, yritän kyllä elää säästäväisemmin), tai ainakin enemmän kuin yleensä. Kirjassa viitataan Neil Gaimaniin, Terry Pratchettiin ja Diana Wynne Jonesiin, akateemisesti. Aika hauskaa. Pääsen myös kokeilemaan taittoa englanniksi, tähän asti sitä on ollut vain pätkinä ja pitää opetella uudenlainen typografinen ilmaisu, esimerkiksi ajatusviivojen ja lainausmerkkien suhteen. Olen kyllä taittanut lyydiksi ja venäjäksikin (saattoi se olla myös lyydiä kyrillisin kirjaimin), se oli aika mielenkiintoista eikä lopputulos ollut ehkä aivan typografisten sääntöjen mukainen.

Opin tänään ettei tietokoneeseen kannata liittää kameraa kun se nukkuu (vaan pitää herättää ensin), se sekosi siitä. Oma nukkumiseni sujuu kohtuullisesti, en ole noussut yöllä puuhailemaan tai lukemaan enkä kaipaa oikeastaan päiväunia. En voi väittää olevani pirteä saati sitten energinen mutta en ole koko ajan vaarassa nukahtaa.


Tein tänään toisen Swap-bot-pakettini (en ole vieläkään saanut sitä suklaata, mutta voi olla että se on hyväkin). Vaihto koski pieniä maskottityyppisiä nukkeja, joiden inspiraationa on erään australialaisen taiteilijan tekemät nuket (sekavasti sanottu mutta nuket noudattavat tiettyjä sääntöjä ja niiden tekemisessä on tiettyjä vapauksia, minä tein nukkeni vähän sen tyyppiseksi kuin muidenkin nuket ovat), noiden piti olla pikkiriikkisen pieniä. Sain nukkeni (kuvassa) valmiiksi eilen ja lisäsin pakettiin muutamia kauniita helmiä, vanhoja nappeja, pari pientä suklaapatukkaa ja erittäin ruman Turku-postikortin (k-kaupassa oli vain kahta sorttia ja oli vaikeaa valita kumpi oli rumempi), tuntui hassulta lähettää vain yksi mininukke Minnesotaan asti. Luin vaihtoparini profiilista millaisista asioista hän pitää ja valitsin muutamia juttuja jotka ovat kevyitä, halpoja tai löytyvät minulta kotoa (kuten vanhat napit joita ostin joskus laatikollisen parilla euroilla, ne ovat vielä kiinni pahvipohjissa ja ovat aika sieviä, helmiäisellisiä). Käärin kaikki läpikuultavaan paperiin, joka on tullut minulle varmaan jostain pakkauksesta (totta kai säästän kaiken sellaisen, kuten myös saamani paksummat kirjekuoret, minun ei ole tarvinnut ostaa niitä pitkään aikaan), uuden hyllyni laatikot ovat aika käteviä kun nyt minun ei tarvitse enää kaivella yhtä paperinpalasta isosta laatikosta.