3.3.2009

Naisellisia asioita


Uusimmat vaihtokäsityöni lähtivät eilen matkaan. Olen niihin aika tyytyväinen, varsinkin siihen että ainoa uusi käyttämäni materiaali oli kortissa käytetty liima, langat ovat vanhoja, kangas jotain jauhosäkkiä ja nappi osa Ebay-saalistani. Kortin teema on omakuva, päädyin tekemään sellaisen joka kertoo minusta ja asioista joista pidän enkä sellaista joka näyttää minulta. Tosin isomummoni on sukulaisistani eniten näköiseni, tai ainakin oli ennen. Valkoinen virkattu juttu on kirjanmerkki, neljäs yritys siihen vaihtoon. Ensin yritin virkata neuletapaamisessa liian monimutkaisen ohjeen mukaan, päädyin virkkaamaan sellaisia pieniä juttuja kuin kortin vasemmassa nurkassa. Sitten kokeilin tehdä paperista, siitä tuli kamalan kömpelö. Sitten kirjoin kankaalle mietelauseen ("A room without books is like a body without soul"). Siitä tuli muuten ihan hyvä mutta en viitsinyt tehdä nurjalle puolelle muuta kuin katkaista langanpäitä kun olin liimaamassa sen pahville ja en tajunnut että kangas oli niin läpinäkyvää että kaikki langanpäät näkyivät siitä. Siitä tuli hyvä huoneentaulu kirjahyllyyni. Lopulta palasin ohjeeseen jota olen käyttänyt ennenkin hyvällä menestyksellä, se on helppo ja nopea ja näyttää monimutkaisemmalta kuin on. Ja on aika tyylikäs.
Seuraavat vaihtoni koskevat karkkia, ne ovat paljon helpompia (tosin eivät tietenkään uuden elämäni kannalta parempia mutta ehkä saisin oltua ostamatta karkkia. Eilisen selvisin ilman. Työmatkan varrella on kaksi Siwaa, niihin on liian helppoa poiketa ostamaan jotain).

Olen saanut Facebookin kautta selville että noin kuusi tuttavaani on mennyt naimisiin joskus parin viime vuoden aikana (viimeksi viime viikonloppuna). En ole yllättynyt siitä ettei minulle ole kerrottu henkilökohtaisesti (en edes serkkuni häistä), ehkä olen vain yllättynyt siitä miten nopeasti jotkut ihmiset toimivat. Tosin opiskelututtavieni kohdalla on kulunut yli kaksi vuotta siitä kun olen nähnyt heidät viimeksi ja ehkä se ei ole niin lyhyt aika. Taidan olla iässä jossa ihmiset menevät naimisiin ja saavat lapsia, suunnilleen 17 prosentilla (laskin) Facebook-tutuistani on pieniä lapsia.
Ehkä seuraavaksi kehitän kolmenkympin kriisin kun muiden kriisien suhteen on aika hiljaista.

Olen harrastanut viime aikoina ekohippeilyä (tuon ei ole tarkoitus kuulostaa halveksuvalta, toivottavasti ei kuulostakaan). Ensin kuulin kaverilta ja luin jostain blogista ihonpuhdistustavasta, jossa ei käytetä pesuaineita vaan öljyä. Ihoni alkoi olla huonossa kunnossa ja päätin kokeilla sitä. Ei se vieläkään ole kauhean mutta ainakaan se ei ole huonompi ja selviän halvemmalla ja ehkä kemikaalien välttelyssäkin voi olla jotain järkeä.
Sitten ostin pesupähkinöitä kun tavallinen pyykinpesuaine loppui. Kahden pesun jälkeen pidän niitä aika onnistuneena ostoksesta, ainakin sää vältettyä muovipulloja ja pyykistä tuli puhdasta ja mukavan pehmeää (ohjeissa sanottiin että yksi pähkinä riittää 2-4 pesuun, mistä tietää kun se ei enää riitä? Häviääkö pähkinä pesujen myötä?).
Ja sitten jonkun toisen blogin innoittamana kokeilin kiinteää shampoota. En halua pestä hiuksiani joka päivä mutta ne näyttävät helposti epämiellyttäviltä silloin ja blogin pitäjä oli ratkaissut saman ongelman tea tree oil -shampoolla. Löysin sitä Ruohonjuuresta (valmistaja on joku kotimainen mutta olen onnistunut unohtamaan nimen). Paketissa varoitettiin että hiukset voivat tuntua tahmeilta ensimmäisten pesujen jälkeen ja ne tuntuivatkin. En jaksanut odottaa ja katsoa häviääkö tahmeus ajan myötä vaan noudatin bloginpitäjän neuvoa (olen hänenkin nimensä unohtanut, mutta kiitos sinulle, kuka oletkaan) ja käytin omenaviinietikkaa hoitoaineena eilen. Ja tänään hiukseni tuntuvat ihanan sileiltä ja pehmeiltä. Saa nähdä millaiset ne ovat huomenna.
Ja ainakaan lopputulos ei ole huonompi kuin tavallisen shampoon kanssa ja välttyy taas muovipulloilta. Ja kai niiltä kemikaaleilta, vaikken hirveästi stressaakaan niistä.

Hiuksiin liittyen, tänään minulla on aika kampaajalle. En ole varma mitä haluan tehtävän, muuta kuin että haluan että otsahiukset ovat suunnilleen samanlaiset kuin nytkin, vähän lyhyemmät vain. Takahiuksiakin voisi vähän ehkä leikata.

10 kommenttia:

Liselott Lotantytär kirjoitti...

Sait minut jutuillasi taas hyvälle tuulelle tänä aamupäivänä. Olen iloinen, että sinulla tuntuu menevän hyvin :). Luetko muuten Kuukuppikuntaa? Siellä on aika paljon juttua juuri mm. tuosta kasvojen puhdistamisesta öljyllä ja erilaisista shampoovaihtoehdoista.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Hauskaa :)
Olen lukenut joskus, kun yritin käyttää kuukuppia (nyt se onneksi toimii), voisi lukea muutenkin. Jotenkin minulle sopii kyllä paremmin törmätä satunnaiseen blogiin ja lukea sieltä ja sitten tutkia asiaa, en ehkä haluaisi lukea kokonaisia keskusteluja :)

Veloena kirjoitti...

Ne pähkinät kyllä kauhtuvat ihan tunnistettavalla tavalla... :)

Jos peset esim. villapyykkiä 30 asteessa, kannattaa pähkinät laittaa vartin aiemmin ensin kuumaan vähään veteen (esim. vedenkeittimestä) likoon ja sitten hurautttaa liemi pesuainelokeroon. Oman kokemukseni mukaan pähkinät eivät oikein toimi kolmessakympissä vaan tulos on sama kuin pelkällä vedellä pesisi. Saponiini liukenee kunnolla pähkinöistä vasta vähän kuumemmassa.

Pidemmän aikaa pähkinöitä käyttäessä pyykistä tuli meillä myös aika kestotunkkaisen hajuista, koneesta puhumattakaan. ITse pesen aina välillä kaupan tavallisella pesujauheella tätä välttääkseni ja pyöritän välillä tyhjän koneen 90 asteessa.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Hyvä tietää. En kyllä juurikaan pese kolmessakympissä vaikka pitäisi, pesutuvan kone ei aina välttämättä suostu käynnistymään silloin.

paulasankelo kirjoitti...

Minä olen vihdoin löytänyt hyvän palashampoon! Sen pitää olla tarpeeksi kiinteä, edelliset ehdokkaat sulivat suihkukopissa möhnäksi. Nyt on minttu-rosmariinishampoo (lahjaksi saatu) ja se on tarpeeksi kova, vaahtoaa kivasti muttei sula. Pesutulos on ihan samanlainen kuin tavallisellakin shampoolla eli hyvä.

Se, kuinka pesupähkinöiden määrää pitäisi oikeasti säädellä pyykissä, on minullekin pieni mysteeri. Minä laitan yleensä 3-4 pähkinää kerralla pieneen pussiin tai sukkaan. Sitten pyöritän niillä 3-4 pyykkikoneellista. Sen jälkeen tosiaan huomaa, että käytetyt pähkinät ovat vaaleita ja pehmeitä ja pinnalta hilseileviä. Siitä huolimatta jätän yleensä tässä vaiheessa pähkinät pussiin (olen ajatellut, ettei niistä siellä haittaakaan ole ja ehkä niistä vielä hieman tehoa irtoaa) ja laitan 3-4 lisää. Sitten pesen taas 3-4 koneellista. Jos pussiin mahtuu, toistan tämän vielä kolmanteen kertaan. Sitten tyhjennän pussin, kompostoin pähkinät ja aloitan alusta.

Mä en ole huomannut, että vaatteet alkaisivat haista tunkkaisilta, mutta toisaalta en ole kamalan herkkä hajuille. Lisäksi täältä Skotlannista ostamani pähkinäpussi on selvästi erilainen kuin Suomessa käyttämäni pähkinät, ne jopa vaahtoavat (Suomesta ostamani eivät ikinä vaahdonneet). Ehkä pähkinöitä on eri laatuja ja pesutehokin vaihtelee, kuka tietää. On silti hyvä vinkki että koneen voisi pestä joskus tyhjänä, pitääpä alkaa tarkkailla tilannetta ja haistella omaa konetta vähän tarkemmin.

Ekohihppiys kunniaan. :-)

Maurelita kirjoitti...

Minulla on ihana Nuxe-merkkinen luomu meikinpoistoöljy, enkä voisi elää ilman sitä. Silmät lähtee hinkkaamatta puhtaiksi, samoin huulipunat ja kaikki - ja lopputulos on autuaan pehmeä iho.

Pesupähkinöistä olen kuullut että kun niiden kysyntä kasvaa, paikalliset köyhät eivät voi enää pestä niillä hintojen noustessa ja he turvautuvat fosfaattipitoisiin eikä köyhissä maissa suodateta jätevesiä... Tuntuu että teki sitten mitä vaan, aina kaikki on pahaksi. Yritän pestä mahdollisimman vähän, tuulettaa ja harjata vaatteita.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Paulasankelo, tuo minunkin shampooni on sopivan kiinteä, sen säilyttäminen on tosin vähän hankalaa. Nyt se on suihkun vieressä lasihyllyllä mutta voi olla että se saattaisi pitää sellaisesta saipputelineestä johon ei kerry vettä.
Shampoon merkki näyttää olevan Vihreä Kosmetiikka, piti käydä kylpyhuoneessa tarkistamassa.

Maurelita, aika surkeaa noiden pesupähkinöiden kanssa. Ehkä sitten ostan seuraavalla kerralla uudelleentäytettävän pesuaineen Ruohonjuuresta.

anne-mari kirjoitti...

Hmmmm.... tuo oljylla kasvojen pesu vaikuttaa mainiolta. Voisitko jatkossa (jos muistat) paivittaa, etta milta kasvot tuntuvat/nayttavat? Kaytatko kosteusvoidetta oljy pesun jalkeen?

Minulle tuli 30-kriisi vasta kun taytin 35. Tajusin, etta olen kohta 40-vuotias, enka tasta nuorene. Jarkyttavaa. Nyt kun se 40 vaan lahenee ja lahenee uhkaavaa vauhtia, yritan ajatella, etta 40 is the new 20. heh.

Josefiina kirjoitti...

Miksi et halua pestä hiuksiasi joka päivä - ekologisista syistä pesuaineiden liiallista kulutusta välttääksesi vai jostain muusta syystä? Entä mitkä ovat tuon palashampoon (ekologiset?) edut tavalliseen shampooseen verrattuna? (Muovipullon puute tulee mieleen, onko joitain muitakin?) Anteeksi varmaankin tyhmät kysymykseni!

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Anne-Mari, käytän joskus kosteusvoidetta. Oikeastaan teen sitä öljypuhdistusta aika harvoin, muuten olen vain pessyt vedellä. Lopputulos ei ole mikään huimaavan kaunis mutta samanlainen kuin puhdistusaineellakin.

Josefiina, laiskuudesta ja hiuksetkaan eivät pidä siitä jos niitä pesee koko ajan.
Ehkä palashampoon etu on sekin että se menee pienempään tilaan kuin pulloshampoo, kuljetus on helpompaa. Ja tuo oli pakattu vain paperikääreeseen, ilman muovia. Mutta en kyllä varsinaisesti tiedä sen tarkemmin, olen oikeasti aika huono ekohippi :)

Blog Widget by LinkWithin