Sain eilen vaihtopaketin joka sai minut melkein kiljumaan kuin tytöt (ja pojat) amerikkalaisissa tosi-tv-sarjoissa, OMG!!! OMG!!! OMG!!! Olin kuitenkin hiljaa ja hyppimättä mutta iloinen. Lähettäjä oli selvästi lukenut profiilini ja räätälöinyt paketin sen mukaan, se on parasta (ja tuossa vaihdossa piti lähettää yhtä nauhaa ja kolme nappia joten hän on tehnyt vähän ekstraa). Ja nuo siilit ovat uskomattoman suloisia. Luulen että ne haluavat jonkinlaiseen vetoketjupussukkaan, kunhan löydän taas ompeluinnon.
Lähetin itse eilen viisi pientä vaihtopakettia. Ne maksoivat yhteensä noin kympin joten se ei ole ihan hirveän kallis harrastus mutta viime aikoina olen lähettänyt melkein joka viikko niin paljon postia ja luulen että pidän nyt vähän taukoa vaihtojutuista, senkin takia että niiden valmistelemiseen menee aika paljon aikaa ja vaikka se onkin hauskaa niin välillä voisi tehdä jotain juttuja itsellekin ja niitä blogivoittoja.
Unohdin ottaa muista paketeista kuvan (esimerkiksi yhteen tuli se aiemmin esittelemäni lankanukke, kiiltokuva kehräävästä tytöstä kun vastaanottajan nimimerkki on Spinjenny, nappeja, helmiä ja langanpätkiä joista hän ilmoitti pitävänsä profiilissaan ja kaksi pientä suklaapatukkaa. Muut paketit olivat yksinkertaisempia), tässä on kuitenkin "atc, koristeltu tulitikkurasia, profiiliyllätys" -vaihdon paketti. Tosin jätin ruokokynän lopulta pois kun en saanut hintalappua siitä irti siististi ja olin ylittänyt annetun hintarajan muutenkin. Vastaanottaja ilmoitti pitävänsä muun muassa itämaisista uskonnoista ja tussipiirtämisestä (oikeasti tussilla eikä huopakynillä, kuten eräs kuvataidekoulun opettajani aina muistutti) ja saa niitä. Tulitikkurasiassa on kirpputorilta löytämiäni vanhoja käyttämättömiä tussiteriä, tummanruskea varsi on tarkoitettu niille (ja nyt muistin että unohdin tarkistaa sopivatko ne yhteen mutta yleensä sopivat) ja litteässä laatikossa on kiinalaista kiinteää tussia. Pieni buddha on koriste-esinelaatikostani, ei mitään muistikuvaa mistä olen sen hankkinut ja miksi. Sinivuokkokortti ei ihan sovi tyyliin, olisi varmaan pitänyt etsiä joku kiinalainen taidekortti mutta ostan postikorttini vaihtotarkoituksiin aina yhdestä halpakirjakaupasta (koska olen pihi ja maksan mieluummin 20 senttiä kuin 1,5 euroa kortilta) ja sen valikoimat olivat rajalliset. Joskus siellä on ollut oikeita Muumi-kortteja, ne ovat olleet mukava lisä paketteihin (kirjoitan kortille tervehdyksen ja sen mistä vaihdosta on kyse). Toivottavasti vastaanottaja (eräs Jessica Los Angelesissa, olen lähettänyt nyt tavaraa 20 osavaltioon, yksi paketeista meni Utahiin ja toinen Alaskaan, Kaliforniaan olen lähettänyt aiemminkin) pitää siitä. Minä ainakin pitäisin jos saisin tuollaisen ja jos ymmärsin hänen profiilinsa oikein niin hänenkin pitäisi.
Kävin maanantaina työmatkalla yhdellä kirpputorilla (työmatkani varrella on nyt kolme kirpputoria joista onneksi vain yksi on vähän parempi) ja ostin muun muassa niitä teriä. Ja lisää kiiltokuvia (nuo lapset etnisissä naamiaisasuissa ovat söpöjä) ja tyynyliinan retrokukkakokoelmaani (niistä saattaa tulla tilkkutäkki joskus) ja vanhan lapsen nutun koska se maksoi 50 senttiä ja sen voisi koristella jotenkin jos joskus on inspiraatiota.
Viime vuonna olin tulla hulluksi kun yritin tunnistaa kukkaa, joka osoittautui lopulta jalokiurunkannukseksi. Tänä vuonna selvisin helpommalla, kasvintunnistussivusto kertoi että kyse on edellisen kiurunkannuksen serkusta pystystä.
Uudessa työmatkassani on sekin hauskuus että siellä voi kevätkukkien lisäksi törmätä vaikka Hiljaan.
Siskoni oli viikonloppuna cosplayaamassa (noin hienosti taivutettuna) ja antoi luvan laittaa linkin kuvaan sieltä (häntä ei välttämättä tunnistaisi vaikka tuntisikin hänet joten sanotaan että hän on toinen vasemmalta. Hänen hahmonsa on toisen maailman sodan aikaisen Saksan henkilöitymä jostain suositusta mangasta).
Isäni taas on Virossa ja kertoi että virolainen tuttunsa oli ollut erään entisen opettajani kanssa Vilnassa tai jossakin ja oli samaa mieltä siitä että kyseessä oli hauska mies (mahdolliset oamkilaiset lukijat saattavat arvatakin kuka, ehkä).
Tämä kirjoitus koostuu erilaisista palasista joita olen kirjoittanut tänään ja eilen ja parin viime päivän aikana, siksi tohtori F.
Tekstit
2 kommenttia:
Hih, juu oli hauska törmätä.:)
Noi sun kiiltokuvat on hirmu tuttuja, keräsin lapsena kiiltokuvia ja mulla on edellisistä löydöistäsi ne lentokoneet ja nyt näistä tämänkertaisista ainakin noi vanhahtavat tyttö ja poika ja tyttö kukat kainalossa.
Lentokoneet tais kyllä olla alunperin jo veljen kokoelmasta, jonka perin. (Ellei sitten peräti äidin, oiskohan ne niin vanhoja.)
Toivottavasti törmätään tulevaisuudessa enemmänkin :)
Lentokonekiiltokuvat saattavat olla hyvinkin äitisi lapsuuden ajoilta jo, kuva-aiheen puolesta siis (samoja aiheita on painettu myöhemminkin, noista en kyllä tiedä), ellei äitisi ole sitten syntynyt 1800-luvulla, ne ovat hyvin puhdasta 20-lukua.
Kirpputorille jäi vielä albumi jossa oli yksi kiiltokuva, johon olin kauhean ihastunut lapsena, tyttö jolla on unikon terälehdistä tehty mekko ja päässä unikon kukka. En vain raaskinut ostaa koko albumia kun siinä oli ties mitä ei niin kiinnostaviakin kuvia ja ne oli liimattu kiinni ja minua kiinnostavat enemmän irtonaiset joita voi käyttää askartelumateriaalina.
Lähetä kommentti