Pyöräilin eilen ensimmäistä kertaa töihin ja vaikka olin muka katsonut reitin etukäteen niin en saanut sitä ihan toimimaan. Ongelmana on että pitäisi ylittää sekä junarata että Aurajoki ja ylityspaikkoja ei ole kovin montaa eivätkä ne ole sopivasti toisiinsa nähden ja tietkin kaartuvat ties minne. Kaikista suorin reitti kulkisi yhden rautatiesillan yli, mutta sitä en uskalla ylittää, vaikkei tarvitsisi edes kulkea rataa pitkin.
Toinen pyöräilyn ongelma on huono kuntoni, tuntuu siltä että lapsikin pystyisi ohittamaan minut kolmipyöräisellä. Ehkä pyörääni pitäisi öljytä enemmän?
Huonosta kunnosta huolimatta minusta tuntuu siltä että jaksaisin enemmän. Eilenkin tiskasin pari kertaa, aivan vapaaehtoisesti ja ilman että olisi ollut pakko ja asioiden tekemisen suunnitteleminen ei aiheuta heti ahdistusta. Ehkä olen pikkuhiljaa parantumassa?
Jaksoin eilen tehdä simankin hyvin, kuvittelen että se on sellaista kuin pitääkin mutta en tiedä kun olen simaneitsyt. Mikään lähikauppani ei myynyt suppiloita mikä teki pullottamisesta hieman hankalaa mutta terävänokkainen sitruspuristimen kannu osoittautui hyväksi apuvälineeksi.
Minut kutsuttiin tätini syntymäpäiville parin viikon päästä. Löysin siivotessa mekon jonka olemassaolon olin unohtanut ja joka sopisi hyvin juhliin (jos se sopii päälleni) mutta se kaipaisi jonkun kivan neuleen kaverikseen. Esimerkiksi vaaleanpunertavan siitä langasta jota tilasin taannoin. Pitäisi vain neuloa sen. Huomasin eilen ettei minulla ollut oikein neuleinnostusta, harkitsin varmaan viittä eri mallia ja aloittelin mallitilkkujakin mutta kaikissa oli jotain vikaa tai ne tuntuivat liian monimutkaisilta. Lopulta päädyin malliin jonka tein vuosi sitten ja josta tuli paremmin äidilleni sopiva mutta se oli nopea ja helppo ja nyt tiedän miten voin säätää sitä minulle paremmin sopivaksi. Pari viikkoa saattaisi riittää ihan hyvin.
Muistutan vielä että kilpailuun ehtii vielä osallistua tänään, ohjeet ovat aiemmassa kirjoituksessa.
Mukava kun tänään on jo perjantai.
Tekstit
9 kommenttia:
Mukavaa kuulla, että tunnet voivasi paremmin :) Olisiko lisääntyvällä valon määrällä yhteyttä siihen asiaan? Tuo linkittämäsi neule on kyllä kaunis ja vaikuttaa monikäyttöiselle. Olet kyllä aika nopea neuloja, kun ehdit tehdä tuollaisen viikossa!
Toivottavasti simasi onnistuu. Minäkin tein omani (pidin sitä kyllä puolitoista vrk:tta kattilassa ennen pullotusta...) tänä vuonna jo hyvissä ajoin. Ajattelin, että näin tehden se tulisi jopa juotua - ennen sitä on aina jäänyt niin paljon yli, niin hyvää kuin se onkin.
Aurinkoista viikonloppua!
-annakaisu
Luulen että valolla on merkitystä ja sillä että olen nukkunut vähän paremmin, tosin viime yönä heräsin kauheaan kauhukohtaukseen ja minun oli vaikeaa palata nukkumaan.
Olen viime vuonna tehnyt tuon neuleen 13 päivässä, sen verran minulla on aikaa suunnilleen nytkin. En kyllä tiedä miten täyspäiväisesti neuloin silloin. Jos en saa valmiiksi niin minulla on muitakin vaatteita, aikaraja saa vain minut motivoitumaan tekemään langasta jotain ennen kesää :)
Minun simani ei odottanut pullotusta kauhean kauan, asuntoni on sen verran lämmin vaikka verhot olivat kiinni ja ikkuna auki, toivottavasti se oli tarpeeksi kauan. Hankalaa kun ei oikein tiedä mitä tekee :)
Ha, mua aina vaan häiritsee se et on JO taas perjantai ja huomaan etten ole taaskaan viikossa kerennyt tekemään mitään. :)
Mut mut, raporttina Jyväskylästä niin täällä vihdoin niin KEVÄT et vois kantaa fillarin parvekkeelta alas.
Mä meen sieltä Tuomaansillan kautta, se kiertää pikkusen mutta on silti mun mielestä kätevin reitti. (Mäkään en enää oo viitsinyt rautatiesiltaa käyttää kun siitä laitetaan aitakin umpeen usein, se on kaiketi kiellettyäkin kulkea siitä.)
Muistakaa laittaa ne rusinat sinne simaan... ei ne makuun vaikuta, mutta kun sima on valmis, niin rusinatkin ovat pompsahtaneet pintaan. Tai päinvastoin... Jos ette sitten tee kiljua eli mellakkaa.
Zache, minun äitini on kuulemma pyöräillyt jo viime viikolla mutta on ollut ärsyyntynyt hirvittävästä hiekkamäärästä mikä on ollut vielä kaduilla.
Minäkin kyllä yllätyn vähän siitä aina miten nopeasti aika menee ja miten vähän ehtii tehdä, mutta viikonlopussa on kivaa se että voin pari päivää tehdä vain mitä itse haluan, tämän työn hyvä puoli on se että se pysyy hyvin toimistossa silloin kun ei tehdä lehteä ja onneksi nyt ei ole muutakaan kiireellistä työtä. Nyt sitten tietysti alan ahdistuman siitä että kevään työputkeni alkaa olla lopuillaan ja en tiedä milloin saan seuraavaksi töitä. Milloinkaan ei ole hyvin :)
Hilja, minulla se reitti menee vähän siksakkia :) Ensin Tampereentietä, sitten Virusmäentietä yhteen suuntaan, sitten toiselle kadulle vähän vastakkaiseen suuntaan, sitten sillalle lopulta ja sitten vielä toiseen suuntaan että pääsee töihin, en keksinyt mitään suorempaakaan reittiä. Mutta suorempi tuo on kuitenkin jos menisi keskustan tai Halisten kautta, kiitos reittivinkistä :)
Labbai, laitoin jokaiseen pulloon kaksi rusinaa, äitini tosin sanoi että se ei ole ihan luotettava keino.
Ja rautatiesillan ulkokaide on nykyisin vähän turvaton (siinä ei ole mitään verkkoa tms) ja junat tööttää jos siinä kulkee :/ eli kielletyltä vaikuttaa.
Mulla on kysymys neulomisesta ja ohjeiden soveltamisesta: miten "uskaltaa" vaihtaa langan toiseksi kuin ohjeessa on? Laskeskeletko sitten mallitilkun kanssa millaista pitäisi olla, vai arvailetko langan&puikon paksuusyhdistelmiä?
Odelma, se on kyllä kaikin puolin pelottava paikka.
Periaatteessa mallitilkku pitäisi tehdä aina vaikka neuloisi ohjeessa annetusta langastakin, käsialat kuitenkin vaihtelevat (neuleärsyyntymiseni ovat ihmiset jotka sanovat että heidän käsialansa on niin tasainen että tiheys on aina ohjeen mukainen mutta koska tiheyksiin ei ole mitään standardeja niin se tarkoittaa sitä että oikeasti heidän neulekäsialansa vaihtelisi aivan kauheasti). Tällä kertaa olen kauhean laiska ja käytin aiemmin tekemääni mallitilkkua, jonka puikoista en ole ihan varma ja aloitin neulomisen hihasta, joka tehdään pyörönä ja niin voin sovittaa sitä ja katsoa että se on sopiva. Muistan viime kerralta (tai en muista mutta olin onneksi kirjoittanut Ravelryyn) että neuleesta tulee helposti liian väljä, joten yritän vähän säätää sitä siihen, oikeastaan koko tuo neule tulee olemaan vähän säätämistä. Sen takia on hyvä että se tehdää yhtenä kappaleena. Ylhäältä alaspäin neulominen olisi vielä parempaa, silloin voi neuletta sovittaa päälleen neulomisen aikana. Teen tuon kuitenkin mahdollisimman paljon ohjeen mukaan. Laskin että tiheyteni on 0,9 kertaa ohjeen tiheys (olisin tietysti voinut kokeilla toisia puikkojakin mutta minä lasken mieluummin silmukkamääriä uudelleen kuin teen mallitilkkuja :)) ja kerroin sillä valitsemani koon silmukkamäärät. Huomasin että uudet silmukkamäärät vastaavat aika lailla pienempää kokoa, joten neulon sen mukaan (tarkemmin ajateltuna taisin laskea sen väärin ja oikeasti minun olisi pitänyt neuloa isompi koko kun neuleeni oli tiheämpää kuin ohjeessa mutta pienempikin koko tuntuu toimivan, neuleen pitsi on hyvin joustavaa). Neuleen korkeus ei tietenkään ole sama ja siinä tuo ohje on hyvä, korkeudet on ilmoitettu tuumina ja ne on helppo sovittaa itselleen sopiviksi, esim. hihaa neulotaan ranteesta kainaloon.
Eli, ensin neulottaisiin hyvä mallitilkku, joku 20 suuntaansa (en kyllä jaksa yleensä neuloa niin isoa), mallineuleella mielellään (hyvässä ohjeessa on ilmoitettu tiheys mallineuleella, tuossa ohjeessa ei ole). Sitten tilkku päätellään ja mitataan, kuinka paljon silmukoita ja kerroksia on kymmenellä sentillä. Sitten tilkku pestään niin kuin vaatekin pestäisiin ja pingotetaan/kuivataan tasona ja mitataan uudestaan, niin näkee kuinka paljon se kasvaa tai kutistuu pesussa. Sitten neuletiheyttä verrataan ohjeen tiheyteen ja muistetaan kumpi jaetaan kummalla että saadaan aikaan tuollainen suhdeluku, minulla on siinä aina vähän vaikeuksia, kuten edellisestä kappaleesta huomaa. Kun sen tietää voi sillä kertoa kaikki ohjeen silmukkamäärät. Helpoimmalla pääsee jos joku muista ko'oista vastaa uusia määriä. Tai sitten voi päättää vaikka neuleen leveyden ja laskea sen mukaan tarvittavan silmukkamäärän. Ja sitten voi laskea kerrostiheytensä suhteen ohjeen vastaavan ja kertoa kerrosluvut sillä, jos mittoja ei ole annettuja sentteinä tai tuumina. Kerrosmäärät voi myös muuttaa niiksi kun tietää tiheyden. Vaatii vähän matematiikkaa ja lopputulos ei välttämättä ole taattu mutta olen tehnyt kaikki neuletakkini suunnilleen tuolla metodilla ja ne ovat olleet kooltaan aika oikeanlaisia, muu on saattanut olla kyllä vialla ja estänyt niiden käytön.
Langan vaihtamisessa on hyötyä myös siitä että tietää mitä materiaalia alkuperäinen lanka on, esim. merinolla ja puuvillalla on aika erilaisia ominaisuuksia ja jos toisen korvaa toisella niin ei kannata odottaa alkuperäisen kaltaista lopputulosta. Mutta voi saada aikaan jotain erilaista mutta silti hauskaa :)
Kiitos erinomaisesta selostuksesta (vähän myöhässä kun en ole ehtinyt vapputohinoilta surffailla)! Oon kyllä neulonut mallitilkkuja mutta mulle on ollut epäselvää että miksi, mutta ilmeisesti sitä matematiikkaa ei voi (eikä kannata!) välttää. Eniten kuitenkin kismittää jos joutuu kamalasti purkamaan tai vaate jää lojumaan käyttämättömänä.
Oon tähän asti ollut lähinnä seiskaveikka-amatööri, mutta on alkanut houkutella mennä jo kohti uusia neuleseikkailuja :)
Lähetä kommentti