9.7.2009

Torstai

Heräsin yöllä myrskyyn, mutta en jaksanut nousta ylös. Vähän harmittaa tänään.
Olen menossa tänään kaupungille hoitamaan kaikenlaisia asioita (kuten hankkiutumaa eroon ylipitkästä otsatukasta) ja taidan mennä bussilla jos sade ei lakkaa, minusta on tullut sen verran laiska. Tai olen aina ollut mutta nyt minulla sattuu olemaan bussikortilla rahaa.

Eilen sentään pyöräilin aika pitkän lenkin. Minun piti käydä tiistaina isäni ja äitipuolen asunnolla mutta olin liian väsynyt ja satoi. Eilen oli sitten hyvä sää ja lähdin liikkeelle pyörällä ja tajusin vasta puolessa välissä että unohdin heidän avaimensa kotiin. Tänään yritän kolmannen kerran, bussin kanssa.

Minulle soitti eilen kaksi puhelinmyyjää. Ensimmäinen oli niin ystävällinen ja reipas eikä edes mumissut nimeään tai puhelinnumeroaan että olisin voinut ostaakin lehden häneltä ellen olisi päättänyt luopua kaikista lehtitilauksista. Tunnin päästä soitti toinen, mumisi nimensä eikä millään voinut uskoa etten ole kiinnostunut lehdistä nyt, en vaikka saisin kaupan päälle Geo-lehden, mikä se sitten onkaan (tai ehkä hän kaupitteli sitä, hänen ulosantinsa ei ollut erityisen selkeää). Sanoin sitten vain etten ole kiinnostunut, kiitos, ja suljin puhelimen. En muista että olisin ennen lyönyt luuriin korvaan ja pyrin mieluummin olemaan kohtelias mutta ilmeisesti tuo myyjä ylitti jonkun rajan.

Kesääni on kuulunut Finncon 2000-luvun (silloin kun se on järjestetty) mutta ei tänä vuonna ja tunnen siitä vähän haikeutta ja myös syyllisyyttä (siitä etten ole enää sellainen kuin joskus olin). Jossain vaiheessa ajattelin että yhdistän sen Jyväskylän matkaan mutta kun tajusin että Finncon tuntui Helsingin matkan haaskaamiselta päätin että ehkä jätän sen kokonaan väliin.
Eipä minulla kyllä olisi ollut oikein varaakaan. Mutta hauskaa conia kaikille sinne menijöille!

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Geo lehti on yllätävän kiva, vähän kuin suomenkielinen kevyempi versio Nationla Geograpic lehdestä. Pari lehteä olen lukenut ja olen tykännyt.

Fanta

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Se ei kuitenkaan ehkä ole ihan sellainen että viitsisin laittaa siihen rahaa jonka voisin käyttää muutenkin :) Tarjoukset eivät kyllä olleet pahoja, 7 kk 35 euroa mutta silti liikaa.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta noille puhelinmyyjille kannattaa sanoa ystävällisesti, mutta assertiivisesti ettei ole kiinnostunut. Yleensä yrittävät jatkaa kauppaamista vielä senkin jälkeen, mutta sitten vaan sanoo uudestaan ettei oikeasti ole kiinnostunut. Jos äänessä on pientäkään epävarmuutta tai harkinnan tuntua, kauppaaminen jatkuu varmasti niin kauan että tilaus on tehty..

Itselläni on hyvin korkea kynnys lyödä luuria kenenkään korvaan - edes puhelinmyyjän - enkä tekisi niin ainakaan ennen kuin olen antanut hänelle mahdollisuuden reagoida sanoihini, etten ole kiinnostunut. Jos kauppaaminen jatkuu senkin jälkeen samaan tyyliin, voisi harkita järeämpiä toimia..

Itse asiassa tämä onkin kiinnostava taiteen laji. Jotenkin koen, että on itselleni tärkeää saada nämäkin puhelinkeskustelut sujumaan - jos mahdollista - kohteliaisuuden ja ystävällisyyden merkeissä.

Jos kohdalle sattuu myyjä, joka on erityisen hyökkäävä ja epäherkkä asiakkaan viesteille, joka ei siis kerta kaikkiaan usko assertiivisesti sanottua "ei kiinnosta" -viestiä, voisi kokeilla jotain muuta taktiikkaa. Seuraavan kerran taidankin vääntää tällaiselle myyjälle rautalangasta, että tässä maassa minulla on kuluttajana täysi vapaus ostaa tai olla ostamatta mitä haluan. Voin esimerkiksi mennä mihin tahansa kauppaan ilman että minulla olisi silti velvollisuutta ostaa sieltä mitään. Tai jos kotiini soittaa puhelinmyyjä tai minulle yritetään kaupata jotain kadulla, on ehkä aika epätodennäköistä, että haluan sitä ostaa, koska aloite juuri tämän hyödykkeen kauppaamiseen tulee myyjältä eikä mielessäni ollut ennen tuota hetkeä, että tarvitsen nyt ehdottomasti juuri tämän tavaran/lehden tms.

Puhelinmyyjälle voisi myös sanoa, että ymmärrän, että hän haluaa saada mahdollisimman paljon lehtiä myydyksi, koska ilmeisesti hänen palkkansa suuruus riippuu myytyjen lehtien määrästä. Mutta että hänenkään kannalta ei liene järkevää käyttää hirveästi aikaa asiakkaaseen, joka ei selvästi ole kiinnostunut ja pysyy kannassaan.

Ehkä jokin tällainen strategia voisi toimia ;) Näin voisi saada palautettua itselleen sitä itsemääräämisoikeutta, jonka hyökkäävä ja asiakkaan viestejä kuuntelematon puhelinmyyjä tuntuu itseltä riistävän.

t. Maria

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Tuo oli minulle hyvin poikkeuksellinen tapa toimia, enkä olisi varmaan niin toiminut ellei minulle olisi soittanut jo yksi tyyppi enkä olisi ollut niin tympiintynyt. Olen yleensä aika hyvä sellaisissa puhelinkeskusteluissa enkä pidä niitä ongelmallisina, vaikka täältä voi saadakin erilaisen kuvan niin osaan kyllä joskus olla jämäkkä enkä epäröi puhelinmyyjien kanssa. Mutta toisaalta en ole niin kiinnostunut ihmisten reaktioista että viitsisin tehdä kokeita siitä miten he reagoivat.

zache_ kirjoitti...

Mulla oli pari kaveria jotka kisas sillä, että kuinka kauan ne saa pidettyä puhelinmyyjän langan päässä ostamatta mitään ennen kuin se älyää lopettaa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Niin, no pointtini ei ollutkaan se, että pitäisi tehdä kokeita, miten vastapuoli reagoi, vaan se, että otetaan itselle takaisin se valta ja itsemääräämisoikeus, jonka toinen on itseltä riistänyt. Ja tätähän voi tapahtua niin monissa muissakin yhteyksissä kuin tuon tyyppisessä puhelinmyyntitilanteessa.

Kontaktin katkaisu on tietysti aina yksi vaihtoehto, mutta minulle se on usein - yleensäkin ihmissuhteissa - viimeinen vaihtoehto.

terv. Maria

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Zache, tuo on kyllä aika julmaa :)

Maria, minä en erityisesti koe että puhelinmyyjä olisi vienyt itsemääräämisoikeuteni. Lisäksi en kyllä pystyisi vakavalla naamalla sanomaan että ymmärrän kyllä että hänen pitää myydä paljon lehtiä mutta kannattaa keskittyä muihin, minun korvaani se kuulostaa aivan liikaa ystävällisyydeksi naamioidulta vittuilulta (mutta saatan olla liian herkkä sen suhteen). Minulle toimii parhaiten se miten yleensä toimin, kieltäydyn kohteliaasti ja hankkiudun myyjästä eroon. (Huomaatko miten yritin ottaa itselleni takaisin itsemääräämisoikeuden siihen miten reagoin ja miten toimin, sinun suhteesi siis?)

Anonyymi kirjoitti...

"(Huomaatko miten yritin ottaa itselleni takaisin itsemääräämisoikeuden siihen miten reagoin ja miten toimin, sinun suhteesi siis?)"

Itse asiassa en huomannut tuota, vaan sen sijaan panin merkille defensiivisyytesi ;) Minä puhuin noissa jutuissani koko ajan siitä, mitä itse teen ja aion tehdä.

Ja miksi muuten ei voisi vaikka naamioida vittuilua (hui kuinka ruma sana) ystävällisyyteen, jos vastapuolen käytös ei ole kohteliasta eikä ystävällistä.

t. Maria

Anonyymi kirjoitti...

Puhelinmyynnin voi kieltää puhelinsoitolla:

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/faq/hakutulokset.aspx?id=7609d8a5-697f-4331-8720-fa14fbb3ce59

N kirjoitti...

Lehdet kannattaa käydä lukemassa kirjastossa. Monissa Turunkin kirjastoissa on yllättävän hyvät valikoimat, löytyy Imagea, Newsweekia, National Geographiccia, erilaisia harrastelehtiä jne.

Anonyymi kirjoitti...

Niin joo, tuosta Finnconista vielä. Minäkin olen jättämässä väliin kun ei itselläkään ole energiaa eikä varaa lähteä Helsinkiin. Silti tuntuu, että siellä pitäisi olla. Varmaan siinä vaiheessa iskee vitutus kun Finnconraportit alkavat tulla.


Fanta

Tuazophia kirjoitti...

Sain jo monta viikkoa sitten valmiiksi toisen Anna hyvän kiertää -lahjani (se oli vähän suurempitöinen ja siksi vei näin kauan aikaa saada kasaan toinen lahja). Mutta vasta nyt sain kuvan julki blogiin. Jos kiinnostaa, mitä tein, käy vilkaisemassa. :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Maria, ilmeisesti tulkitsen kommenttisi pyytämättömiksi neuvoiksi silloinkin kun ne eivät ole.
Minusta ystävällisyydeksi naamioitu vittuilu on yhtä epäkohteliasta kuin töykeys ja huomioimattomuus, ehkä vielä pahempaa jos se on naamioitu niin hyvin ettei uhri voi reagoida. "Mitä, minähän vain kannustin sinua, minustahan on vain mukavaa että sinäkin tanssit vaikka ettet osaa", perustuu tositapahtumiin ja on yksi syy miksi inhoan sellaista käytöstä suunnattomasti (myös yksi syy siihen etten tanssi julkisesti). Jos yrittää olla oikeasti kohtelias (olen lukenut liikaa yhtä etikettifoorumia) niin on parempi turvautua jäätävään kohteliaisuuteen. Jotkut pystyvät toimimaan kuvaamallasi tavalla ja olla aidosti ystävällisiä ja kiinnostuneita, mutta omassa päässäni, jos olen jo ärsyyntynyt, niin se kuulostaa pahalta. Siis jos itse sanoisin niin. Tulipa monimutkainen lause.

Anonyymi, pitäisi kyllä varmaan tehdä se, mutta toisaalta puhelinmyyjät eivät erityisesti kiusaa minua.

N, joitain lehtiä käynkin lukemassa kirjastossa. Toisaalta tilaamani lehdet täyttivät jotain tarvetta joka ei poistu pelkillä kirjaston lehdillä, niitä ei esim. voi ottaa kaveriksi kylpyyn :) Mutta olen tehnyt periaatepäätöksen etten tilaa mitään lehtiä ainakaan toistaiseksi, vaikka yksi taidelehti houkuttaakin. Sen saisi kyllä nettitilauksenakin.

Fanta, pelkään että minullekin käy niin vaikka viime vuosina en ole käynyt edes ohjelmissa ja kävin siellä lähinnä tapaamassa sinua :)

Tuazophia, näin sen jo ja se on kyllä todella upea :)

Anonyymi kirjoitti...

En kyllä tarkoittanut ollenkaan, että se mitä sanoin olisi tarkoitettu (ystävällisyydeksi naamioiduksi) vittuiluksi, vaan tämä oli puhtaasti oma tulkintasi asiasta.

Ajattelin kirjoittaessani oikeastaan itseäni vääntämästä hyökkäävälle ja epäsensitiiviselle puhelinmyyjälle rautalangasta sitä, mistä tuossa myyntitapahtumassa on kyse, kun ei kerran näytä sitä muuten tajuavan.. En ajatellut sävyksi, jolla asian sanoisin, ollenkaan tekoystävällistä vittuilua, vaan joko ihan neutraalia tai sitten avoimesti ärtynyttä tai jopa vihaista, jos tyypin käytös olisi onnistunut minut suututtamaan.

En siis tarkoittanut, että yrittäisin olla jotenkin kauhean ystävällinen ja empaattinen tuollaista puhelinmyyjää kohtaan, vaan että sanoisin ihan suoraan ja vaikka vihaisesti, että minulla ei ole mitään velvollisuutta ostaa yhtään mitään, jos en halua, ja että ei tuossa inttämisessäsi kauheasti järkeä ole, kun en selvästikään aio ostaa mitään..

Mitä taas tulee tuohon ystävällisyydeksi naamioituun vittuiluun, olen siitä kanssasi ihan samaa mieltä. Sellaisen käyttäytymisen kohteella ei tosiaan ole mahdollisuutta puolustautua.

Tämä on kuitenkin hyvin erilainen asia kuin se, mitä itse tarkoitin. Tuossa omassa esimerkissäsi (ilmeisesti) "suositut" ikätoverisi halusivat kohdella sinua alentuvasti ja osoittaa sinulle, ettet kuulu joukkoon. Omassa esimerkissäni taas minä reagoin (vaikka suuttumalla) siihen, miten minua kohdellaan. Eli sinun esimerkissäsi joku haluaa huvikseen halventaa sinua; kun taas minun esimerkissäni minä yksinkertaisesti ja avoimesti reagoin siihen, miten minua kohdellaan.

t. Maria

Anonyymi kirjoitti...

Noh, ehkä pitää lähteä taas 2010 Jyväskylään ja 2011 Turkuun coneilemaan :)


Fanta

Blog Widget by LinkWithin