Nukuin vähän liian vähän ja heräsin jostain syystä vähän apeana. Kävin kävelemässä lumisateessa ja sitten yritin saada tekemään itseäni jotain järkevää. Ja sitten ompelin viitisen tuntia ompelukurssilla aloittamaani paitaa, joka olisi varmaan pitänyt lopettaakin siellä, niin että siitä olisi tullut paremmin istuva.
En ole oikeasti ihan noin kelmeä tai hölmön näköinen.
Minulle tultiin kaupittelemaan uskontoa oven taakse, kieltäydyin. Saatoin olla mielenkiintoisen näköinen, suihkun jälkeen kotivaatteissa, hiukset vielä märkinä, ilman rintsikoita, isoissa vaaleanpunaisissa pyjamahousuissa ja violetissa tunikassa. Se ei kyllä saanut vierailijoiden hymyjä hyytymään (ja he olivat ovelasti omaksuneet samanlaisen taktiikan kuin feissarit, he vain halusivat kysyä mielipidettäni johonkin Raamatun kohtaan. Sanoin ettei minua kiinnosta, niin kuin sanon niillekin jotka kysyvät haluanko tehdä päivän hyvän työn).
Laitoin Postin nettisivujen kautta palautetta lähipostistani, siellä ollaan nimittäin niin ystävällisiä ja iloisia että ajattelin että siitä pitää kertoa eteenpäin. Vähän huonosti kyllä, mutta toivottavasti kiitoksista on jotain hyötyä. Minulla on nimittäin taka-ajatuksia, lähipostini on sulkemisuhan alla ja en haluaisi menettää sitä. He ovat kyllä kiitosten arvoisia, niin ettei taka-ajatuksillani ole ehkä niin väliä.
Aloin ahdistua siitä etten ole kuullut mitään siitä yhdestä työpaikasta. Ehkä he eivät saaneet rahoitusta ja eivät ole muistaneet ilmoittaa kielteisestä päätöksestä. Taidan laittaa heille viestin maanantaina.
Tänään minulla on taas syy käydä kaupungilla ja tilaisuus tienata rahaa, se on hauskaa. Minun pitää yrittää neuvotella niin että saisin palkan jo tänään niin että tililläni olisi rahaa tiistaina kun kaikki isot maksut lähtevät, pankkilakosta huolimatta.
Tekstit
8 kommenttia:
En jaksanut laittaa tuonne vanhemman kirjoituksen perään, niin laitan tähän.
Lueppa tuo:
http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/12/pakolainen-lehti-suomalainen-kerrostalo.html
Ihan totta, somalialainen yksinhuoltajaäiti tilaa syyriasta 12 hengen sohvan. Mahtaa olla helvetin halpa, että siitä 1300 eurosta saa sen säästettyä jotta oikein sieltä asti saa tuotatettua.
Varsinkin kun ruokaa tekee viidelle, vaikka on syömässä vain kolme henkilöä. Liha on melko kallista, eivätkä kasviksetkaan ilmaisia ole, joten melkolailla mielestäni tuhlausta. Niitä tähteitä ei varmaan säilötä, kun ei niistä riitä sitten viidelle, jos joku vaikka tuleekin kylään?
Meinaatko tuon kirjoituksen luettuasi että ihan oikeasti nuo somalit elävät 1300 eurolla per perhe..??
Minä en ottanut oikeastaan kantaa yhtään siihen mitä pakolaiset oikeasti saavat, siitä en tiedä. Tarkoitukseni oli vain ottaa kantaa niihin lukuihin, joista paikallislehdessä keskusteltiin ja erityisesti siihen mitä niistä väitettiin. Kyse ei siis oikeastaan ollut pakolaisista lainkaan vaan enemmän siitä että ärsyynnyn väärästä tiedosta, tässä tapauksessa siitä että olisi hyvin helppo tarkistaa se kuka on oikeutettu tuollaisiin tukiin, ennen kuin sanoo että miksi pakolaisille annetaan sellaisia rahoja kun ei kerran suomalaisillekaan. Samalla tavalla olisin ärsyyntynyt vaikka kirjoituksesta jossa sanotaan että kaikki opiskelijat saavat valtiolta ilmaista rahaa summan X ja valittavat turhaan köyhyyttään kun summa X olisi aivan väärä tai vaikka opintotuki+asumislisä+opintolaina tai jotain. Se ei kyllä varmaan tullut kauhean hyvin esille kirjoituksestani että kyseessä ei ollut mikään pakolaispoliittinen kannanotto vaan kyse vain numeroista.
Hahaa, olisi hauskaa vastata tuohon kysymykseen "Haluaisimme tietää mielipiteesi tähän raamatunkohtaan" tyyliin "Minun mielipiteeni kyseisestä raamatunkohdasta ei kuulu Teille. Olisin sen sijaan kiinnostunut tietämään, mitä mieltä olette asustani ja siitä, ettei minulla ole nyt rintaliivejä. Haluaisitteko tulla luokseni kahville keskustelemaan siitä. Käynti ei velvoita Teitä mihinkään." ;)
Kuka / ketkä muuten käyttävät tuota "haluatko tehdä päivän hyvän työn?" Minua vastaan tuo kysymys ei ole vielä tullut. Tuohonkin tekisi mieli vastata "Teen hyviä töitä juuri silloin ja sellaisissa asioissa kuin itse haluan, enkä kenenkään toisen (varsinkaan täysin tuntemattoman ihmisen) pyynnöstä tai ehdotuksesta".
Todellisuudessa olen kyllä liian kohtelias ja ystävällinen vastatakseni kenellekään näin, mutta ajatuksella on silti hauska leikkiä, että sanoisi jotain tuollaista. Kyseessä on kuitenkin se, että nuo yrittävät saada asiakkaita / ostajia tuotteilleen / jäseniä uskontokunnalleen - ja yrittävät vedota johonkin minulle positiiviseen asiaan, johonkin, mitä haluan olla (sellainen, joka tekee hyviä töitä) - jotta saisivat itse haluamansa.
Maria
Tuo olisi kyllä aika hämmentävä tapa toimia :)
Ja se on ovela taktiikka, se vetoaminen ihmisen parempiin ominaisuuksiin, aika monet eivät ehkä halu tunnustaa ventovieraalle vihaavansa eläimiä tai köyhiä lapsia tai muita sellaisia. Minulla ei ole kyllä mitään vaikeuksia sanoa niin, tiedän itse millainen oikeasti olen ja feissareille voi aivan hyvin valehdelle, kunhan on kohtelias. En ole ihan varma kysyttiinkö minulta varmasti päivän hyvistä töistä, jostain sellaisesta kuitenkin. Kyseessä oli luultavasti Amnesty.
Löysin sen Raamatun kohdan, se oli ”Jos voimakas mies kuolee, voiko hän elää uudelleen?”. Tuo on minusta sellainen johon on aika vaikeaa vastata mitään, muuta kuin kyllä tai ei, tietysti. Ja kumpikin ovat tie keskusteluun. Niinpä sanoin vain että en ole kiinnostunut, niin kuin puhelinmyyjillekin pitää sanoa eikä perustella tai vastata kysymyksiin, silloin on vaikeaa myydä mitään.
Minusta olisi hienoa pystyä toimimaan hämmentävällä tavalla :)
Jos sanoisin "Olen pahoillani, mutta en halua kertoa Teille mielipidettäni" - se olisi kohtelias vastaus, johon saarnaajat eivät ehkä olisi varautuneet. (Varmaan tyypillisempää on, että ovea ei joko avata ollenkaan, tai sitten se suljetaan heti sanaa sanomatta, kun nähdään että sen takana on jehovat, tai sitten sanotaan juuri tuo, että en ole kiinnostunut). Ja se olisi suora vastaus suoraan ehdotukseen. Jos he sanovat olevansa kiinnostuneita juuri minun mielipiteestäni kyseisestä raamatunkohdasta - tietysti se on vain keskustelunavaus, repliikki, jonka turvin he haluavat päästä kotiini keskustelemaan uskonasioista kanssani - niin, voisin silti reagoida siihen, mitä he oikeasti sanovat, eli että en halua kertoa mielipidettäni heille, joten ei ole mitään syytä miksi he tulisivat kotiini..
Itse asiassa minua hämää se, että jos oveni taakse tulee ystävällisesti esiintyviä ihmisiä, jotka haluavat puhua kanssani jostain, itselleni tulee jotenkin syyllinen olo kieltäytyä siitä (vaikka yleensä niin teenkin). Ja juuri tuo, että jos olen pukeutunut miten kuten ja kotivaatteisiini / olen käynyt juuri suihkussa tms., niin siitäkin tulee syyllinen olo, etten ole paremmin varustautunut siihen, että nämä ihmiset tulivat juuri sillä hetkellä oveni taakse. Jotenkin ärsyttää se, että syyllistän itseni kaikesta tästä, vaikka kyse on oikeasti siitä, että en ole kutsunut luokseni ketään, enkä valmistautunut vastaanottamaan ketään. Oikeasti he tulevat juuri tästä syystä AINA hetkellä, joka ei sovi minulle, ja joka on minun elämässäni joka tapauksessa jonkin asteinen häiriö, koska en ole tilannut heitä enkä halua heiltä mitään. Ja silti koen syyllisyyttä, etten kutsu heitä avosylin kotiini.. Ehkä juuri tästä syystä nuo fantasiat, mitä olisi kiva sanoa heille.. Vaikka todellisuudessa nuo tunteet jotka tuossa heräävät, ottavat minusta lähes aina voiton, ja sanon vaan, ettei kiinnosta.
Minua viehättää jotenkin ajatus siitä, että toimisi tavoilla, joihin nuo ihmiset eivät ole varautuneet, olematta silti epäkohtelias. Tämä ehkä siksi, kun minua häiritsee heidän toiminnassaan juuri se, että he käyttäytyvät ikään kuin olisi jotenkin täysin normaalia mennä soittamaan kenen tahansa ovikelloa ja tuppautua ihmisten koteihin. Enhän minäkään mene soittelemaan tuntemattomien ovikelloa ja kertomaan ihmisille itseäni kiinnostavista asioista.. Ja kysymään, mitä mieltä he ovat vaikka ilmastonmuutoksesta - olisiko heillä hetkinen aikaa keskustella asiasta kanssani :D
Marja
Kohtelias hämmentäminen vaikuttaa kyllä aika hauskalta :) En kyllä varmaan itse pystyisi siihen, täytyy tyytyä vain sanomaan etten ole kiinnostunut. En kyllä tunne siitä mitään syyllisyyttä.
Feissareiden kysymykseen "kiinnostaako ihmisoikeudet?" minusta on hauskaa vastata "minulla on jo, kiitos!". (Tämä on opittu Kyösti Pöystiltä Pasila-sarjasta.) Kerran eräs feissari suuttui ja loukkaantui, ja ymmärrän sen kyllä. Ei varmasti ole hauskaa tehdä työtä, jossa tulee tyrmätyksi milloin kohteliaasti, milloin töykeästi tai mukahauskasti.
Se ei kyllä vaikuta kauhean hauskalta puuhalta ja minä olisin aivan surkea siinä. Toisaalta työn luonteeseen kuuluu että useimmiten heille kieltäydytään, he ovat kuitenkin myynti-ihmisiä, vähän niin kuin puhelinmyyjät ja ovelta ovelle -kaupustelijat ja kun he lähestyvät ihmisiä, joita ei ole valikoitu mitenkään niin on todennäköistä että useimmat ihmiset eivät ole kiinnostuneita siitä mitä he myyvät. Sama pätee myös Jehovan todistajiin ja vaikka siihen että lähestyy kaikki vastaantulevia naisia ja pyytää heitä treffeille, jos kohteita ei ole valikoitu millään tavoin on varmaan aika todennäköistä että yleensä tulee tyrmätyksi.
Lähetä kommentti