Torstai

Laskin rahojani ja yllätyin siitä että niitä on enemmän kuin kuvittelin, voi olla että selviän ensimmäiseen palkkapäivään asti, tai ainakaan minun ei tarvitse käyttää niitä rahoja sekä tammikuun että helmikuun elämiseen. Sitten säikähdin että olin unohtanut puhelinlaskun kokonaan laskelmistani, olin kyllä muistanut sähkö- ja nettilaskut. Verkkopankki (verkkopankin käyttöni on mennyt mielenkiintoiseksi kun päivitin Firefoxin uusimpaan, Sampo ei pidä Safarista ja nyt se ei pidä Firefoxistakaan. Tai ehkä se ei vain pidä maceista, nyt pitää käyttää mobiiliversiota) ei tuntenut koko laskua vaikka se on suoraveloituksessa ja hermostuin lisää. Sitten löysin puhelinlaskun mutta se ei voinut olla oikea, siinä oli eräpäivä joulukuussa. Ja sitten tajusin ettei minulla ollut mitään laskua maksettavana tässä kuussa, joulukuun lasku oli kolmelta kuulta eikä uutta ole odotettavissa vähään aikaan. En ole silti aivan vakuuttunut siitä.

Olin aamulla valmis aivan liian aikaisin (onneksi uusi taipumukseni myöhästyä on ehkä kadonnut, olen ollut joka päivä etuajassa töissä) ja jouduin juoksemaan että ehdin bussiin johon en ollut aikonut mennä. En kuitenkaan halunnut odottaa kymmentä minuuttia pysäkillä joten koin velvollisuudekseni edes yrittää ehtiä bussiin. Ehdin ja olin perillä noin 25 minuuttia liian aikaisin. Kävelin korttelin ympäri, hyvin hitaasti ja menin töihin. Täytyy muistaa olla vähän hitaampi jatkossa.

Toinen työviikko on puolessa välissä ja olen sopeutunut, hyvin mielestäni. Tein pari työtehtävää aika itsenäisesti jo, sellaisia jotka viime viikolla vielä vähän hämmensivät. Kysyn kyllä vielä varmistuksen aina vanhemmilta työkavereilta (työiältään, ainakin yksi on minua nuorempi), niin kai kuuluukin.
Tänään minun pitäisi pystyä esittämään näkemykseni eräästä asiasta niin diplomaattisesti ja vaikuttavasti että ylemmät henkilöt olisivat samaa mieltä, tai vaihtoehtoisesti edes uskaltaa esittää mielipiteeni. Sekin voi olla vaikeaa. Ahdistuin illalla kauheasti ja nukuin huonosti, kai sen takia.