Olin tiistaina aika kiireinen mutta en oikeastaan ahdistunut. Se että on tekemistä ja ohjelmaa auttaa, tosin en tiedä siirtääkö se vain tunteita. Sen tiedän että ensimmäinen paha ahdistukseni alkoi tilanteessa jossa minulla oli liikaa aikaa ajatella ja pelottava tulevaisuus, välivuonna lukion jälkeen.
Olin yhdeksältä isäni toimistolla tekemässä yhtä juttua, jota en saanut valmiiksi ennen kuin piti juosta seuraavaan vaikkaan, tuohon oikeaan työhöni. Tai on aamutyökin oikeaa, oikeampaakin siinä mielessä että se on normaalia palkkatyötä, ei palkkatuettua esimerkiksi.
Iltapäivällä menin jatkamaan aamutyötä, melkein kuuteen. Sää oli muuttunut niin kamalaksi että menin suosiolla bussilla.
Olen oikeasti tehnyt viime aikoina aika paljon töitä, minulla on tällä hetkellä neljä työnantajaa. Ja yksi töistä koostuu noin viidestä kannesta, ne vaativat aika paljon ajatteluaikaa ja energiaa. Ja toinen vie puolet joka arkipäivästä. Voi olla että stressi näkyy ahdistuksena. Ja toivottavasti helpottaa kun työt valmistuvat.
Tekstit
1 kommentti:
Hyvin tunut kestävän paineita.
Itselläni yhdenkin vaikkakin harjoittelua atk-korjaamolla tuntuu ahdistavan useinkin.
Itse olen sitä mieltä, että kyseiset työnanatajat saisivat vakinaistaa ihmisiä, jotka todella ovat täydellä tarmolla mukana firmassa.
Terv Jussi Kallioniemi
Lähetä kommentti