Vein perjantaina isäni puolesta pari kirjaa postiin, vastaanottajana oli eräs kirjojen välitysfirma (esim. kirjastot käyttävät välittäjiä). Muistelin miten joskus aikaisemmin samanlaisen paketin kanssa kysyttiin onko kyseessä asiakaspalautus, en ehkä näytä siltä että minulla olisi liikeasioita tuollaisen tahon kanssa. Tänään kysyttiin samaa, mutta vein paketin kotimatkalla lähipostiini ja siellä ei kauheasti lähetetä sellaista yrityspostia. Ja he tuntevat minut ihmisenä joka saa paketteja ja lähettää niitä ympäri maailmaa. Tai ovat tunteneet, postitusharrastukseni on ollut aika rajoittunutta tänä vuonna.
Ottobre on minusta paras kotimainen käsityölehti (ja paras muutenkin paras näkemäni ompelulehti). Aiemmin ostamistani kahdesta naistenmuotinumerosta (suurin osa heidän lehdistään on vain lastenvaatteita) olen toteuttanut kolme tunikaa ja ulkoiluhousuja (jotka alkavat jo näyttää housuilta), niissä on vielä ainakin yksi mekko ja yksi tunika jotka haluaisin tehdä. Ostin uusimman lehden ja siinäkin on kaikenlaista kiinnostavaa, kuten aavistuksen verran 50-lukulainen mekko, joka voisi olla aika hyvä jos isäni sattuu viettämään 60-vuotispäiviään kesällä. Tai jos itse innostun juhlimaan kolmikymppisyyttäni. Ehkä otan sen käsittelyyn housujen jälkeen, jos ehdin. Lehdessä oli kyllä myös kiva tunikakin ja minulla olisi vielä sinivihreää trikoota kaapissa, sekin voisi olla hauska. Mutta sen osaan ehkä tehdä kotonakin, sitten kun aikatauluni vähän rauhoittuu.
Minun piti ostaa viisi lamppua ennen kuin sain kylpyhuoneeseen valot. En tiedä miksi, ne muut neljäkin (plus yksi vanha lamppu) olivat aivan hyviä mutta ainakin siellä näkee taas.
Viikonloppuuni kuului muuttuneita suunnitelmia. Lauantaina oli tarkoitus mennä elokuviin mutta se olikin myyty aika loppuun (ja ei viitsisi maksaa kauheasti huonoista paikoista). Sunnuntaina piti mennä luistelemaan mutta sää oli liian ankea. Enkä olisi päässyt muutenkaan, kaaduin lauantaina todella typerästi portaissa (ajattelin jotain enkä katsonut mihin astuin) ja toinen nilkkani vääntyi ikävästi. Paljon huonomminkin olisi voinut käydä eikä se ollut kauhean kipeä mutta sellainen kuitenkin ettei tehnyt mieli liikkua kuin silloin kun on pakko. Ja sitten sunnuntaina iski outo päänsärky, hyvin poikkeuksellisesti. Ja yritin keksiä varasuunnitelmia siltä varalta ettei se pitäisi 3D-elokuvasta, varsinkaan melkein kolmetuntisesta. Se hävisi kuitenkin ja Avatar oli aika hienon näköinen (mutta vähän liian jännittävä) ja mukava ihminen taas mukava.
19.2.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti