Kun heräsin torstaina (viideltä) päähäni ilmestyi joku loistava idea blogikirjoitukseksi. Kun heräsin uudestaan kuudelta se oli kadonnut. Se oli varmasti jotain aivan nerokasta.
Olen nauttinut auringonpaisteesta mutta asunnossani alkaa olla taas niin lämmintä että päiväsaikaan pitää pitää verhot kiinni ja ikkuna auki. Yölläkin se voi olla raollaan.
Minulla oli aika kiireinen päivä, sellainen joita minulla ei onneksi ole usein vaikka onkin hauskaa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Emme kuulleet mitään sairastuneesta työkaverista, joten jatkoin hän aamuvuoronsa tuuraamista (iltapäivällä oli enemmän väkeä). Se tuntui vähän liioittelulta, hän olisi voinut olla tervekin mutta torstai on tärkeä kokouspäivä ja oli parempi varautua siihen. Ja se oli tarpeen. Pääsin taas kokouksen sihteeriksi eikä se jännitä enää yhtään. Keskustelu tulevan kesän tapahtumista masensi vähän, se muistuttaa siitä että toukokuun loppuun on kauhean vähän aikaa ja haluaisin jäädä töihin pitemmäksikin aikaa.
Ensimmäisten töiden jälkeen menin vielä pariksi tunniksi isän toimistolle, sielläkin tämän kevään urakka alkaa lähestyä loppuaan. Vähän enemmän vapaa-aikaa olisi ihan hauskaa mutta en haluaisi olla aivan toimetonkaan. Pitää ehkä hyväksyä se että joko minulla ei ole yhtään töitä tai sitten on kauheasti?
Olin kotona noin puolta tuntia ennen kuin piti lähteä ompelukurssille, siinä ehti vähän syödä ja kirjoittaa blogiin ja vaihtaa uusiin housuihin niin että niitä voi esitellä kurssilla (vaikka tuntuukin vähän hassulta vaihtaa vaatteet kurssia varten).
Ompelukurssilla ei kyllä ollut niin kivaa kuin normaalisti ja lähdin etuajassa pois, olin tosin saanut tehtyäkin sen mitä aioin. Kävi ilmi että opettajakin oli luullut että olin raskaana (toisaalta kävi myös ilmi että olen ehkä kutistunut viisi senttiä tammikuusta mikä tuntuu uskomattomalta mutta saattaa selittää sen miksi ulkoiluhousut ovat suunnilleen yhtä kokoa liian isot). En tiedä miksi se tuntuu niin pahalta, ehkä se takia että kaikista ruumiinosistani inhoan eniten mahaani ja haluaisin että ihmiset teeskentelisivät ettei sitä ole olemassakaan. Nyt ajattelen että kaikki varmaan luulevat että olen raskaana.
Tekstit
7 kommenttia:
Kerran istuin bussissa yhden sellaisen naisen vieressä, joka yhtäkkiä alkoi voivottelemaan että voivoi sun vaikeaa elämäntilannetta. Kävi ilmi, että se oli luullut että olin raskaana. Olin tietty sanonut, että opinnot kesken ja näki se sen laiturille silloin vilkuttamaan jääneen miehenkin, joka asuu eri paikkakunnalla.
Olisi kivaa olla vähän vähemmän paksumahainen kyllä.
Ihmiset kyllä onnistuvat näkemään mitä haluavat näkeä, se on varmaan luonnollista. Mutta voisivat pitää kuvitelmansa ominaan :) (aika hurja tarina ja minä en ole kyllä huomannut että sinä olisit jotenkin paksumahainen)
Minä olen kerran vahingossa luullut kaverin olevan raskaana vaikkei ollutkaan *nolo*
Ja minullakin on se ongelma, että töitä tehdessä ei meinaa vapaa-aika riittää mihinkään. On koko ajan sellainen olo, että tarvitsisi pari päivää omaa aikaa. Ja eteenkin kun ollut työttömänä niin on oppinut täyttämään sen ajan omilla harrastuksilla. Haaveilenkin, että tulevaisuudessa olisi mahdollista vaikka tehdä kuusituntista päivää, vaikka sellainen pienentääkin palkkaa paljon.
Fanta
Olen minäkin ja olen hyvin iloinen etten sanonut mitään, kun nyt tiedän miltä se tuntuu :)
Kuusituntinen työpäivä olisi aika kiva kyllä. Minulla olisi koko ajan niin paljon tekemistä että työttömänäkään en ole ehtinyt pitkästyä niin normaalipituinen työpäivä (päätyöt + sivutyöt) tuntuu vähän järkyttävältä.
Niin, no minusta nyt oli aika ilmeistä, että tuo anonyymi kommentoija, joka kommentoi "söpösti pystyssä olevaa mahaasi" jne. halusi nimenomaan loukata. Eihän tuollaista sanota tuiki-tuntemattomalle naiselle muuten kuin loukkaamistarkoituksessa.
Eri asia on, jos epäilee jonkun tuttunsa olevan raskaana. Jos suhde siis on sillä tavalla läheinen, että tuollaisen epäilyn voi sanoa ääneen, ja jos kyse onkin muusta kuin raskaudesta, ei sekään ole kavereiden tai ystävysten kesken niin fataalia. Kun siis voi luottaa siihen, että ystävällä ei aidosti ollut tarkoitusta loukata.
terv. Maria
Sitä mieltä minäkin olen (ja siinä kuvassa oli enemmän kyse optisesta illuusiosta), enemmän minua häiritsi ompelukurssin opettaja. Ja sekään ei olisi haitannut niin ellei hän olisi sanonut vastaavia juttuja aikaisemminkin. Hän on muuten ystävällinen niin se saa epäilemään sitäkin.
Monet ihmiset kyllä väittävät tuntemattomien naisten olevan raskaana, ilman että edes tarkoittavat loukata.
Hmm. jos se ompeluopettaja on ystävällinen, mutta joissain asioissa vähän kömpelö tai epähienotunteinen? Jotkut ihmiset laukovat kaikenlaista tarkoittamatta ja edes tajuamatta loukkaavansa tai ainakin pahoittavansa toisen mielen.
Maria
Lähetä kommentti