Torstai

Herään yleensä ennen kuutta ja minulla on silti vaikeuksia ehtiä bussipysäkille kaksikymmentäviittä yli seitsemäksi (aamuvuoroaamuina siis). Tai olen aina ehtinyt mutta vähän tulee kiire ja pukeudun ja meikkaan ja pakkaan laukun kymmenessä minuutissa. Kiire on luonnotonta minulle, yleensä olen valmis etuajassa mutta yleensä minun ei olekaan tarvinnut olla töissä kahdeksalta. Voi olla että joudun kiirehtimään koska minulla on niin reilusti aikaa aamulla, niin että kuvittelen että ehdin tehdä vaikka mitä. Kuten vaikka lukea turhia juttuja netistä.

Olen alkanut käymään yhdellä foorumilla, taas vaihteeksi ja huomasin että minulla liittyy niihin lievää syyllisyyttä, innostun nimittäin jostain paikasta, osallistun keskusteluihin ja sitten kyllästyn tai löydän jotain josta innostun enemmän ja katoan. Tällä hetkellä minulla on ainakin kolme keskustelualuetta, joiden hylkäämisestä tunnen syyllisyyttä. Yksi oli pitkään kotini netissä mutta elokuvat veivät minulta halun keskustella Tolkienista ja paikasta tuli niin suuri että keskustelut muista aiheista eivät oikein toimineet. Tunnen syyllisyyttä koska hylkäsin samalla myös osittain kaksi ensimmäistä nettiystävääni, joista toinen ei halua käyttää Facebookia, mikä helpottaisi yhteydenpitoa. Tai tietysti sähköpostikin toimisi, mutta olen hirveän huono kirjoittamaan tai soittamaan jos minulla ei ole jotain tiettyä asiaa. Facebook on helpompi (se on lisännyt minun sosiaalisuuttani paljon, päinvastoin kuin yleensä väitetään. Ei minulla ole mitään erityistä asiaa serkuilleni enkä ole ikinä tuntenut tarvetta soittaa heille mutta Facebook on tehnyt meistä läheisempiä). Toinen paikka jäi ehkä silloin kun muutin Turkuun, tunnen siitä syyllisyyttä koska minulla oli siellä oikean elämän tuttuja (ja löysin ystävänkin sitä kautta). Kolmas paikka jäi kun en enää tuntenut tarvetta keskustella hömppäkirjoista vaikka niitä luenkin. Sieltäkin sain mukavia oikean elämän tuttavia, mikä saattaa olla syynä syyllisyyteen. Olen hylännyt muitakin foorumeita ilman omantunnonvaivoja, sellaisia joissa en ole tuntenut muita niin hyvin (ja täytyy sanoa että tärkeisiin ihmisiin olen yrittänyt pitää yhteyttä foorumin ulkopuolellakin).
Tunnen siitäkin vähän syyllisyyttä etten ole vieläkään lukenut muiden blogeja joulutauon jälkeen.

Toisaalta, olen käynyt yhdellä foorumilla noin kahdeksan vuotta, suunnilleen joka päivä (valvojan pitää) ja en kyllä huomaa jos joku ihminen katoaa, ellei hän ole tosi hyvä tuttu.

Olin vähän liikunnallinen. Ensin olin töissä venyttelytunnilla, joka teki kyllä hyvää (vaikka en taaskaan ajatellut mitään liikuntaa pukeutuessani ja farkuissa ei ole kiva venytellä, vaikka ne olisivatkin joustavat) ja sitten iltapäivällä kävelyllä nauttimassa auringosta.