Lomani sujui hyvin, vaikka olisi voinut kestää vähän pitempäänkin (ansaittu loma tuntuu niin paljon paremmalta kuin yleinen joutilaisuus).
Äitini vierailu alkuviikosta oli vähän liian helteinen, kun järkyttävän kuumassa (tai reilu 30 astetta sisällä on minulle liikaa, yöksi sen saattoi saada laskemaan 28 asteeseen jos oikein yritti) asunnossa olikin kaksi ihmistä ja loppuvaiheessa vähän menetin hermojanikin (mutta en onneksi liikaa, tai liian näkyvästi, toivon). Kävimme tiistaina Ruissalossa uimarannalla, mikä tuntui minusta etukäteen aika huonolta idealta mutta siellä olikin ihanaa, vähän tuulta ja varjoa. Iltapäivän istuimme jokirannassa, sielläkin oli varjoisaa ja yritimme vältellä kotiinpaluuta mahdollisimman pitkään. Keskiviikoksi olin suunnitellut vähän liikaa toimintaa, kävelimme kuumuudessa jokea pitkin Förille, sillä yli ja sitten kukkuloiden yli yhteen museoon jossa ei ollut ilmaa. Jossain tuolla matkalla pinnani kiristyi vähän liikaa. Illalla kävimme syömässä mukavan ihmisen kanssa ja äitini totesi hänet mukavaksi.
Torstaina saatoin äitini bussiin ja lepäsin ja valmistelin Helsingin matkaa (tulostin bussiaikatauluja ja lautta-aikatauluja ja Suomenlinnan karttoja ja sellaista).
Ja sitten heräsin seuraavana yönä puoli kahdelta outoon ääneen ja kauhistuin. Puoliunessa se kuvittelin sen kuuluvan tuulettimestani mutta ääni kuului vaikka johto oli pois seinästä ja taisi kuulua ulkoa. Yllätyin hieman avatessani verhot, ilmiliekeissä oleva auto ei ole kovin tavallinen näky täälläpäin. Paikalla oli myös aika paljon ihmisiä, sen verran vastuullisen oloisiakin (esim. taksikuski) joten oletin heidän soittaneen hätänumeroon, aioin kyllä itsekin soittaa jos palokunta ei olisi saapunut. Olin vähän yllättynyt siitä miten he toimivat, minusta se oli kauhean pelottava ja vaarallinen juttu (laitoin varmuuden vuoksi vaatteet päälle, jos olisi pitänyt lähteä kotoa) mutta he olivat jotenkin hitaita ja poistuivat paikalta nopeasti, sammuttivat palon kuitenkin. Poliisit jäivät paikalle vahtimaan ja auto haettiin pois tunnin päästä, niin että paikalla jäi vain kasa mustuneita lasinsirpaleita. Ja minä en saanut unta loppuyönä.
Missään lehdessä ei kerrottu tapahtumasta mutta seuraavana yönä lähellä oli sytytetty roskalaatikko tuleen (siitä oli uutinen). Ehkä meillä on täällä pyromaani?
Helsingissä oli onneksi hauskaa parin tunnin yöunillakin, se oli oikein onnistunut retki. Seura oli hyvää, ensin Suomenlinnassa mukava ihminen ja sitten mantereen puolella Veloena. Suomenlinna oli niin hieno paikka kuin muistinkin (olen käynyt siellä tätä ennen kaksi kertaa, vuosia sitten, liian pikaisesti), kuljimme valleilla ja katsoimme tykkejä ja merta ja lokkeja ja kävimme pelottavissa tunneleissa (minulta jäi yksi aivan kamala kyllä väliin. Olin ottanut mukaan taskulampunkin mutta siitä loppui patterit). Ja Veloenan näkeminen on aina yhtä hauskaa.
Huomasin ettei kannattaisi kuvata aurinkolasit päässä, suuri osa kuvistani oli aika huonoja. Nuo edustavat retkeä varmaan parhaiten, tunnelia ja merta ja kukkia tykissä (joku muu oli laittanut ne sinne).
Lauantaina olin hieman väsynyt mutta vähensin kesästressiäni pakastimen sulatuksella ja mansikoiden ostolla (luin netistä että mansikat saattavat loppua Etelä-Suomesta ja säikähdin vähän)
Sunnuntaina heräsin aikaisin ja aioin pestä valtavasti pyykkiä. Ulkonakuivatettavat jäivät väliin kun taivas oli täynnä uhkaavia pilviä ja muut kun pesukone oli rikki. Sen sijaan siivosin ja haahuilin loppupäivän.
19.7.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mielenkiintoista... Meillä oli auto ilmiliekeissä tossa 200m päässä myöskin. Paloi täysin poroksi, ja mitä kateltiin jälkiä nii ilmeisesti sisältäpäin sytytetty, liekö bensan kera.. Eikä uutisissa tainnu tostakaan olla.
Ehkä kuumuus tekee ihmiset vähän hulluiksi. Tai vähän enemmän hulluiksi. Tuo auto vietiin heti pois niin en tiedä mistä se oli sytytetty mutta kuvittelen ettei se voi syttyä itsestäänkään. Ja kuvittelisi että autojen palaminen olisi uutisarvoista, mutta ehkä sitä tapahtuu koko ajan. Kun siitä ei kerrota niin ei tiedä :)
Lähetä kommentti