Perjantaina sain kuulla: "Säälin sua kun joudut kerjäämään rahaa tuollaiselle rikollisjärjestölle. Kannattaisi ottaa selvää ensin ennen kuin menee mukaan. YK:n rahoista 60 prosenttia menee virkamiesten palkkoihin. Globalisaatio on uhka maailmanrauhalle!"
Lauantaina olin nukkunut liian vähän (onneksi meikillä saa naamioitua), jännittyneenä ja hermostuneena ja peloissani. Syy oli niinkin pelottava kuin M:n (se olkoon sen yhden mukavan ihmisen uusi nimi, se ei liity hänen oikeaan nimeensä) sukulaisten tapaaminen. Se meni (yllättäen) paljon paremmin kuin olin kuvitellut ja olen iloinen että uskalsin (se on vaikeaa tasapainotella sen kanssa että uusien asioiden tekeminen on kamalaa mutta joskus se tekee hyvää).
Sunnuntaina olin nukkunut enemmän ja väsymyksestä huolimatta puuhakas. Ensin siivousta (huomasin lauantai-iltana miten kamalassa kunnossa asuntoni oli mutta silloin enää jaksanut siivota ja se vaivasi), sitten Turun päivän markkinoita pikaisesti (museoihinkin olisi päässyt puoleen hintaan mutta en jaksanut/ehtinyt), vähän paheellisia juttuja (englantilainen toffeekoju oli taas paikalla) ja nelisen kiloa omenoita. Hyväksi havaitsemiani soseomenoita ei ollut paikalla, ostin sitten hajautetusti kahdelta myyjältä kahta eri lajia.
Niistä tuli vähän hilloa ja vähän sosetta, ei yhtä hyvää kuin aikaisemmin mutta ihan hyvää kuitenkin.
Sitten vielä illalla pyykinpesua ja metsälenkki pitkästä aikaa ja kylpyä, siinä menikin sitten koko päivä.
19.9.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Nayttaa ihan cornish fudgelta (Cornwallista paivaa!) paitsi, etta onko noissa toffeissa suklaata paalla? Nam!!
Tarkean ihmisen sukulaisten tapaaminen on aina pelottavaa/hermostuttavaa. Minulle myos. Edelleen, vaikka yhdessa on oltu tooooooodella kauan. Johtuu kylla varmaan siita, etta en pida heista eika he minusta haha.
En muista tarkalleen mitä nuo olivat, täällä on parilla markkinoilla ollut sellainen englannista tullut koju jossa lukee jotain tyyliin "Fudge Nougat Truffle" ja sitten saa valita itse isosta valikoimasta karkkikimpaleita. Joissain noissa oli suklaata päällä, paras oli tuo isoin jonka nimi saattoi olla "Death by Baileys" :)
Nuo ihmiset olivat onneksi ystävällisiä.
On se kumma kyllä miten usein noiden mukavien ihmisten sukulaiset ovat todella epämukavia! Ilmoittaudun anne-marin joukkoon.
Se on kyllä huono ominaisuus mukaville ihmisille.
Lähetä kommentti