8.11.2010

Maanantai

Luulen muuttuneeni viime vuosien aikana tai ainakin teen asioita jotka olisivat hämmästyttäneet vaikka viiden vuoden takaista minääni. Perjantaina olin illalla baarissa miesseurassa ainoana naisena ja tajusin vasta kotimatkalla miten tavalliselta se tuntui, melkein. Totta puhuen en ole niin paljoa kuitenkaan muuttunut. Kello oli noin kahdeksan lähtiessäni, paikka ei ollut ihan tavallisin baari (siellä voi lukea sarjakuvia ja juoda hyvää kaakaota) ja kun paikalla oli mies jota en tuntenut (M:n kaveri) niin ujostelin ja luin yhtä foorumia kännykällä (siellä baarissa on myös langaton verkko mikä tekee siitä hauskemman paikan). Mutta silti, tuollainen perjantain vietto olisi joskus yllättänyt minut.

Lauantaina todistin itselleni että minulle on vielä paljon kehittymisen varaa. M:n ystävät saivat (erityisen söpön) vauvan ja viettivät nyt nimiäisiä, toisella paikkakunnalla ja suurimmaksi osaksi sukulaisten kanssa. Mikä aiheutti minulle kaikenlaista angstia, siitä millä kyydillä pääsen sinne, miten osaan käyttäytyä vieraiden ihmisten kanssa, pitäisikö olla sisäkengät ja miten pitäisi pukeutua ja millä kyydillä pääsen pois kun ensimmäinen kyyti jatkoi toiseen paikkaan ja niin edelleen. Luulen että sain kuitenkin teeskenneltyä olevani suunnilleen normaali.

Sain viimein laskettua yhteen tuloni. Freelancerin pitäisi tietysti pitää siitä(kin) koko ajan kirjaa mutta olen ollut muka koko ajan niin väsynyt ja kiireinen etten ole saanut aikaiseksi. Hyvä että laskin, pystyn ehkä nyt välttämään kauheat mätkyt ensi vuonna. Taloudellinen tilanteeni on ollut parempi tänä vuonna kuin koskaan, se näkyy siinäkin että olen saanut jo kaksi Plussa-seteliä, eikä minun ole ollut pakko käyttää niitä.
Sain hoidettua perjantaina myös yhden jutun josta saattaa seurata töitä mutta luultavasti ei vaan vain hermostumista ja stressiä.

Luulin että skannerini oli mennyt rikki mutta se olikin vain lukittuna säilytyksen jäljiltä, se ei pitänyt ensimmäisestä lainakoneesta ja vietti kesän vaatehuoneessa. Se ei kyllä tule hirveän hyvin toimeen uuden lainakoneenkaan kanssa mutta näköjään Applen oma skannausohjelma toimii aivan välttävästi.


Jouluaskartelua. Siihen meni sunnuntai, siihen ja ensilumen ihasteluun.

Seinänaapurit jatkavat tappeluaan, alakerran naapurin koirat taas ovat alkaneet harrastaa ulvomista. Ja joku hakkaa seinää.
Täällä ei ainakaan tule eristäytynyt olo.

2 kommenttia:

Rica kirjoitti...

Hauskaa lukea sun meluisista naapureista, vaikka ehkä oikeassa elämässä se hauskuus on kaukana.

Nimimerkki: tyttö bunkkerissa

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minua ei vielä ärsytä kauheasti, he eivät vaikuta uneeni juurikaan. Sitten kun ei pysty nukkumaan alkaa varmaan kärsivällisyys loppua.

Blog Widget by LinkWithin