Keskiviikko

Aamulla bussissa oli mies joka oli vähän kiukkuinen. Hän oli lukenut aikataulua ja päättänyt että ehtii kymmentävaille lähtevään jatkoyhteyteen puolelta lähtevällä bussilla, kun matkaan aikataulun mukaan menee 20 minuuttia. Siinä saattaa jäädä jopa pari minuuttia siihen toiseen bussiin siirtymiseenkin. Jos ei ole ruuhkaa ja jos kaikki turkulaiset (siltä ainakin tuntuu) eivät olisi siirtyneet bussimatkustajiksi ja jos ei olisi liukasta. Ja jos bussi ei olisi viittä minuuttia myöhässä.
Minulta ei liikene noin huonoon suunnitteluun muutenkaan kauheasti sympatiaa mutta hän menetti sen vähänkin huutaessaan kuskille siitä miten kuski ei ymmärrä eikä osaa lukea aikatauluja eikä välitä, kunhan hän valittaa ajopäällikölle niin nähdään kuka välittää (tuskin kuski, edelleenkään).

Minun pitäisi päättää miten matkustan joulunviettoon. Juna olisi nopeampi ja lippuunkin olisi ehkä varaa mutta se on oikeastaan epämukavampi kuin bussi. Linja-autoasemalle pääse paikallisbussillani ja jotkut kulkevat jopa kotini vierestä rautatieasema on taas kauempana, joudun raahaamaan laukkujani pitkän matkan tai vaihtamaan bussia. Ja matkatavaratkin saa kätevämmin bussiin. En tiedä onko tuntia lyhyempi (teoriassa) matka sen vaivan ja rahan arvoista.

Kävin Alkossa ostamassa jotain likööriä (sellaista jota join kerran Brysselissä ja joka saattoi olla hyvää, alkoi tuntumaan siltä että jouluna voisi nauttia sivistyneesti alkoholista). En joutunut pettymään, minulta kysyttiin paperit. Ilmeisesti vähän liian kallis appelsiininen liköörikään ei tee minua uskottavammaksi aikuiseksi. (Kysyisin kyllä aina itseltäni paperit, uudet hiuksetkaan eivät valtavasti vanhentaneet minua).