Maanantai

Pikkujoulut isäni ja äitipuoleni luona menivät oikein hyvin, seura oli hyvää ja ruoka ja lumiukko toi hyviä lahjoja (lahjarahoilla ostin pitkään himoitsemani kulhosarjan. Tuokin olisi kiva, minulla ei ole kunnon mittoja). Ja piparkakkutalosta hävisi noin puolet.

Sain toimimaan yhden sähköpostin yli puolen vuoden tauon jälkeen. Kadotin sen salasanan siinä tietekonekatastrofissa, nyt sain viimein kysyttyä sitä serkultani joka hoitaa meidän nettisivuasioitamme. Siitä meni melkein pari viikkoa siihen että sähköposti lopulta toimii, asetukset eivät toimineet ja salasanaa väitettiin vääräksi ja ties mitä. Tarkistin sen vielä kerran ja opin että (ylimääräiset) välilyönnit sähköpostiosoitteiden keskellä saattavat aiheuttaa toimimattomuutta. Nyt pitäisi käydä läpi pari tuhatta viestiä, joista ainakin tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentä on roskapostia mutta koskaan ei tiedä vaikka joukossa olisi joku oikeakin.
Nyt tuosta osoitteesta voi lähettää viestejäkin, ennen se ei onnistunut, jostain syystä.

Mongolialainen Kiva-lainaajani oli saanut maksettua lainansa takaisin (aika hyvin kun lainan lyhennykset saattavat olla yhtä paljon kuin opintolainassani jonka kanssa olen välillä vähän vaikeuksissa), uusi laina tuli annettavaksi jouluksi. Se oli taas vaikeaa, kukaan ikäisistäni naisista ei vaikuttanut erityisen kiinnostavalta (kaikki kyllä ansaitsevat lainan ja ehkä ei pitäisi miettiä sitä sen tarkemmin). Valitsin lopulta hondurasilaisen Saydan joka valmistaa paperista kruunuja (niin siinä väitettiin). Se on ainakin kiinnostavaa.
Tuo tapa valita lainansaaja tuntuu kyllä jotenkin epäilyttävältä, kiinnostavuuden perusteella.

Tänään pitäisi alkaa miettiä mitä tarvitsen mukaan jouluksi ja ehkä jo pakkaamaan. Olen matkustellut niin vähän tänä vuonna että olen kadottanut rutiinini.