Maanantai

Tein torstaina oikeasti ruokaa (enkä vain avannut tomaattimurskapurkkeja ja kaatanut kattilaan), linssikeittoa Väripaletti-blogin ohjeella (kiitos vinkistä). Sekään ei ollut kauhean monimutkaista mutta hauskaa kun ainekset olivat niin monipuoliset (ja yllätyksekseni kaapistani löytyi melkein kaikkea, esim. rouhittuja korianterin siemeniä mikä on minusta vähän outoa. Muistan kyllä ostaneeni ne, toisin kuin yhtä tomaattikeittopurkkia ja rasiallista Body Shopin kylpysuolaa, jotka olen myös löytänyt. Ostan kyllä sellaisia joten kaipa ostin nuokin. Muistan ostaneeni tuon laakerinlehdenkin, johonkin tarkoitukseen jota en muista ja joka nyt häiritsee minua. Se tuntuu vähän oudolta ostokselta). Korvasin sipulit porkkanalla (ne ovatkin niin samanlaisia) ja jätin kerman pois, mikä taisi olla virhe kun keitto oli vähän liian voimakasta makuuni (lisäsin toisena päivänä keittoon vähän turkkilaista jogurttia kun se sattui olemaan tarjouksessa, se oli ihan hyvää).
Lauantaina vuorossa oli bataattikeitto, se oli oikein hyvää (vaikken löytänytkään savusulatejuustoa, ostin sen makuista kermaa).

Perjantaina kävin spontaanisti teellä kahvilassa, joka on sisustettu kirpputorilöydöillä (kuten nukkekodeilla), jossa suurin osa asiakkaista on samannäköisiä (nuoria ja söpöjä ja otsatukallisia) ja jossa myydään myös korvakoruja, jotka on tehty pienistä muovieläimistä. Tuollaiset paikat saavat minussa aikaan vastareaktion, valitettavasti. Osittain kyse on varmaan siitä että ne ovat niin stereotyyppisiä etteivät ne vaikuta aidoilta (ja olen alkanut arvostaa aitoutta aina vain enemmän), osittain siitä että osa minusta tuntee että minun pitäisi olla sellainen ihminen joka on kuin kotonaan tuollaisissa paikoissa (siis hipster-graafikko) mutta en ikinä onnistuisi siinä niin sitten suhtaudun negatiivisesti. Osittain kyse on ehkä traumoista, jotka aiheuttivat kaksi tyttöä jotka tunsin joskus yli kymmenen vuotta sitten ja jotka olisivat kotonaan tuollaisessa paikassa (toinen saattaa ollakin, hän kuulemma asui Turussa ainakin joskus). He leikkivät tosi vaihtoehtoisia taiteellisia tyyppejä ja vähän pitivät kahvilaakin, mutta hoitivat kaikki käytännön asiat huonosti ja tekivät minusta törkeitä juttuja mutta jälkeenpäin ajateltuna he olivat silloin tosi nuoria, minun ikäisiäni ja jos he saivat epäreiluja etuja (olimme samassa harjoittelupaikassa) niin kukaan ei pakottanut aikuisia antamaan niitä heille. Tai sitten olen vain tylsä ja kyyninen tyyppi. Joka tapauksessa toivon että tuo kahvila menestyy ja siellä oli hauskaa istua juttelemassa hyvässä seurassa.
Ja toisaalta, minulla oli melkein samanlainen kampaus kuin puolella asiakkaista ja laukussani on koru jossa on pieni muovieläin ja jos minulla oli kahvila se olisi taatusti sisustettu kirpputorilöydöillä.

Lauantaina kävin reippaalla kävelyllä auringossa (olen harrastanut reippaita kävelyitä melkein joka päivä, se tekee hyvää) ja näin pyrstötiaisia. Se oli hienoa, ne ovat äärettömän söpöjä (pieni ja palleroinen ja valtavan pitkä pyrstö) ja en ole nähnyt niitä ennen.




Illalla olimme katsomassa kulttuurivuoden avajaisia. Siellä oli aika kylmää (piti tulla paikalle hyvissä ajoin että saisi hyvän paikan, ensin seisoimme vähän vaarallisella penkalla josta meidät häädettiin pois, sitten paikassa johon avattiin joku kulkutie ja piti lähteä pois ja sitten minä olin penkalla, jossa juuri ja juuri mahtui seisomaan ja pysyin ylhäällä vain kun M piti minusta kiinni ja silti ihmiset yrittivät kulkea siitä, lopulta löytyi hyvä paikka jossa maassa oli sopivan kokoinen lumikimpale jonka päältä näin jotain ja enkä edes estänyt takana olevia näkemästä) ja esitys oli vähän pitkäveteinen ja tekotaiteellinen mutta tulijutut olivat hienoja. Oli aika erikoisen näköistä kun rannat ja sillat ja lähistön autotiet täyttyivät ihmisistä. Esityksen olisi varmaan nähnyt paremmin telkkarista mutta tuo yhteinen kokemus oli kylmyyden ja vaivan arvoista. Ilotulituskin oli ilmeisesti hieno mutta en osaa arvostaa niitä.

En ole oikeasti aivan niin negatiivinen ihminen kuin blogin perusteella voisi päätellä ja elämässäni on myös pelkästään hauskoja asioita. Kuten vaikka se että sunnuntaina pikkulinnut hyppelivät ikkunalaudallani ja kurkkivat sisään.