Tiistai

Kävin taas siellä työnhakupaikassa ja minua hermostutti melkein enemmän kuin viimeksi. Tapaaminen meni kuitenkin hyvin ja ensi viikolla menen harjoittelemaan hakemuksen tekemistä. Henkilöstökonsultti oli soitellut puolestani kirjapainoihin, ei ollut tärpännyt mutta silti, aika hyvää palvelua. Tajusin että aika ihanteellinen mutta myös aika epätodennäköinen tilanne minulle olisi olla osa-aikatyössä kirjapainon prepress-osastolla (tunnen suurta viehtymystä kirjapainoihin ja olen kiinnostunut siitä prosessista ja siitä miten suunnittelijana saan aikaan parhaan painotuloksen. Kymmenen vuotta sitten olin harjoittelussa yhdessä painossa ja siitä on hyötyä vieläkin). Ja sitten olisi aikaa keikkatyöllekin.

Hyödynsin taas kaupunkikäyntiä ja kävin samalla Kelassa. Olisin kyllä voinut vain postittaa hakemukseni mutta siinä oli pari vähän epäselvää kohtaa, joista halusin kysyä ja pari muutakin kysymystä. Kela tuntui olevan erityisen suosittu paikka, joku mies antoi minulle vuoronumeronsa, se oli otettu noin parikymmentä minuuttia aiemmin ja silti edellä oli vielä yli kaksikymmentä ihmistä. Minusta tuntui vähän oudolta ottaa lappu vastaan, mutta kieltäytyminen tuntui tyhmältä. Ja silti jonotin yli puoli tuntia.

Yritin illalla huovuttaa (tarkoitus olisi tehdä kukkakoruja yhden kirjan mallilla mutta huomasin että olen haalinut vain vihreää villaa) ja kuuntelin tieteellistä podcastia elämän synnystä ja sellaisesta kun ovikello soi. Oven takana oli kaksi valtavankokoista siististi pukeutunutta miestä jotka halusivat keskustella siitä onko järkevää uskoa Jumalan olemassaoloon. Kieltäydyin.