Maanantai

Mahdolliseen työhön liittyvä epävarmuus (minulle on sanottu että minut otetaan sinne ja että minuun otetaan yhteyttä toukokuun loppupuolella joten varsinaista syytä paniikkiin ei ole mutta ei sitä ikinä tiedä) ja varmaan se mahdollinen työ itsekin ovat saaneet aikaan ahdistusta. Tyypillisesti ja ärsyttävästi ahdistuneet ajatukset eivät nytkään käsittele oikeaa syytä (paitsi ehkä sitä miten hoidan lounaani siellä niin että onnistun jatkamaan painonpudotusta) vaan asioita joihin en haluaisi liittää angstia.

Kotiini tuli tämän kevään ensimmäinen ampiainen. Viime kesänä totuin niihin sen verran että pystyin poistamaan ne fobiastani huolimatta. Nyt sain vangittua ampiaiseen lasiin ja ujutettua paperin sen alle mutta vapauttaminen ei onnistunut ja luovutin ja toivoin ettei se suuttunut liikaa ja yritin olla vain huomaamatta sitä. Se toimi, ainakaan en enää nähnyt tai kuullut sitä. Pitäisi varmaan kokeilla hyttysverkkoja ikkunoihin.

Viikonloppuni oli aika kiireinen. Piti jatkaa ompelu-urakkaa (olen saanut aikaiseksi yhden hameen, jonka piilovetoketju aiheutti melkein hermoromahduksen ja kaksi vähän epämääräistä t-paitaa, jotka aiheuttivat hermoromahduksen. Trikoon ompeleminen käy hyvin kidutuksesta, ainakin minun ompelukoneellani, joka katkoo lankaa ja tekee epämääräisiä möykkysolmuja niin että joudun irrottamaan osia koneesta että saan kankaan vapaaksi). Ja sitten oli juhlia. Lauantaina tupaantulijaiset ja sunnuntaina syntymäpäivät.

Tulin lauantaina kotiin bussilla aika myöhään. Bussissa oli myös hyvin humalainen tyttö, joka sanoi puhelimessa uudelle tutulleen "Etsi mut Teemun kavereista, mä en muista mun sukunimee nyt."

Ehdin istumaan myös tunnin jokirannassa lukemassa. Tavoitteeni on harrastaa sitä enemmänkin tänä kesänä.