21.6.2005

Varoitus: ennakkoluuloja

Piti lopettaa tältä päivältä mutta törmäsin lievästi huvittavaan juttuun. Eilen törmäsin blogiin jonka pitäjä tuntui melkein vastakohdaltani ja täytyy sanoa ettei blogin perusteella hänen elämänsä vaikuta minusta kiinnostavalta (kiinnostava elämä on vaikka Veloenalla). Ilmeisesti hän oli tullut siihen tulokseen että minun elämäni vaikuttaa suunnattoman masentavalta. Tai blogini. Ehkä ne ovat sama asia.
Ei minulla ole mielestäni huono itsetunto, joissain asioissa se on liiankin hyvä. Se etten yleensä pidä itseäni viehättävänä johtuu lähinnä siitä että parinkymmenen vuoden ajan miehet ja hänen kaltaisensa naiset (tai en minä tietenkään häntä tunne tai tiedä millainen hän, luultavasti ihan mukava mutta sellaiset naiset miltä hän vaikuttaa) ovat antaneet ymmärtää että olen ruma, että olen tylsä, että olen liian lihava ja aivan toivoton tapaus kun en ole kiinnostunut baareista ja bileistä ja meikkaamisesta ja muotivaatteista (enhän minä voi olla tälläisenä kunnon nainen). Että on outoa jos mieluummin lukee kirjoja kuin katsoo televisiota ja nukkuu kun pitäisi mennä juhlimaan. Jos yleisesti hauskana pidetyt asiat ovat lähinnä kidutusta.
Kun näen hänen kaltaisiaan ihmisiä tunnen taas etten sittenkään ole tarpeeksi hyvä, että kaikki nauravat salaa minulle ja säälivät minua.

Ehkä minulla on sittenkin huono itsetunto.

En kadehdi häntä. Olen mieluummin minä kaikkine ongelmineni.

Pidän elämästäni. Olen onnellinen. Yleensä.
Seurustelun puute ei ole pilannut elämääni.
Ei minulla ole asennevikaa vai onko? Muuta kuin pahoja ennakkoluuloja liittyen bailaaviin blondeihin?

Kirjoitanko oikeasti niin negatiivisesti että herätän sääliä?



Selasin ko. blogin läpi ja löysin yhden asian joka meille on yhteistä, minäkin inhoan kaaliruokia.
Varmaan tuollainen elämä on ihan kivaa, ei sitä varmaan muuten viettäisi mutta että olen kiitollinen kaikille sattumille jotka ovat tehneet elämästäni nykyisen kaltaista.


Huomenna lähden Amsterdamiin, ellei mitään outoa tapahdu. Se ainakin nykyisessä elämäntilanteessani on hyvää että sinne pääsee junalla kuudellatoista eurolla. Vähän tylsä kaupunkihan se on jos ei ota lukuun ostosmahdollisuuksia ja museoita (historiaa löytyy muualtakin kiinnostavammin. Jos suunnittelette kaupunkilomaa menkää Maastrichtiin tai vaikka Brysseliin). Jos ei satu olemaan humalainen englantilainen polttarimatkalla tai innostunut masentuneista huorista tai coffee shopeista (jotka nekin ovat parempia Amsterdamin ulkopuolella, niin minulle on kerrottu) on se vain täynnä turisteja.
Tai on siellä hyviäkin puolia. Ainakin yksi kiva kirjakauppa, ei kyllä pitäisi ostaa enää kirjoja kun ne pitää kuljettaa kotiinkin.
Siinä tämänpäiväinen matkavinkki. Sain ainakin purettua ärtymykseni solvaamatta ketään pahemmin. Ehkä.

9 kommenttia:

Jani kirjoitti...

Minusta vaikutit alussa epätodelliselta juuri siksi, että olet sellainen kuin olet vaikuttamatta kuitenkaan huonommuudentuntoiselta. Se on samalla se, millaisena itseänikin pidän, ja mikä on minusta surullisen harvinaista, eli omana, massoista poikkeavana itsenään oleminen vailla mitään huonommuudentunnetta siitä. Se on harvinaista, mutta älä anna sen harhauttaa luulemaan, että sinussa täytyy olla jotain vikaa!

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Kyllä minä välillä pidän itseäni huonompana, tosin en niin paljon että tuntisin mikäänlaista halua muuttaa lämääni enemmän sen kuvitteellisen ihanteen mukaisesti. Kuvittelen eläneeni sen mukaan mikä on tuntunut parhaalta vaihtoehdolta, en sen mukaan mikä on tuntunut yleisesti hyväksytyltä.

Matti kirjoitti...

Kaaliruokia (tai mitään muutakaan) ei pidä inhota. Nirsoilu on turhaa keekoilua.

Lukijasi kirjoitti...

Pöh. Minä en jaksanut lukea tuon linkittämäsi juttuja montakaan pätkää, sen sijaan olen lukenut kaikki sinun juttusi ja odotan aina uusia merkintöjä (ja nyt uskaltauduin eka kerran kommentoimaan). Tykkään näistä.

Tuazophia kirjoitti...

Sen huvittavan jutun sivuilta minä tänne eksyin (ja sinne ihan sattumalta), mutta sinun ensimmäinen kirjoituksesi vaikutti niin "omalta", että tulen toiste lukemaan vähän enemmän. Nyt on kello jo liikaa (tai liian vähän). Kerron sitten enemmän luettuani, vieläkö näyttää minulta. :)

Lz kirjoitti...

Satuin ensin lukemaan ruman naisen päiväkirjaa ja kirjoittajan linkkejä. Ne todella sai minutkin masentumaan. Olisi mielenkiintoista saada tietää minkälaisen kuvan ihmiset saavat minusta pelkästään blogini välityksellä..? Eniten itseäni kuvaisi opiskelija-nörttinä ja työnarkomaanina. Biletän siinä missä muutkin nuoret. Yleistys blogeistanne oli ehkä liian pikainen ja rankka. En halunnut tuomita tyyppejä, kaikki lukemani tekstit vaan sai minut edelleen todella masentumaan. :( Vaikutat todella mukavalta tyypiltä kun enemmän tutustuin teksteihisi. Tunnut aidolta ja vilpittömältä. (Siihen kyllä itsekin ainakin yritän pyrkiä..) Syvin anteeksi pyyntö jos millään tavalla loukkasin! :)

Lz kirjoitti...

Etkä todellakaan herätä sääliä. Tai sitten me ollaan yhtä säälittäviä molemmat! ;)

Tupsu kirjoitti...

Lueskelin illan aikana koko blogisi läpi (ei ollut muuta tekemistä ja tekstit olivat mielenkiintoisia) ja nyt olen toisaalta hämmästynyt ja toisaalta iloinen. Enpä olisi uskonut, että jostain löytyy näin samankaltainen ihminen kuin minä. Tuntuu hieman "pelottavalta" kun saa lukea "itsestään" toisen kirjoittamana... :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Kaaliruuan lisäksi inhoan sieniä ja sipulia ja katkarapuja ja vaikka mitä. Olen pienestä pitäen ollut nirso, ei siitä ole helppoa päästä eroon.
Ja kiitokset kommenteista. Ja anteeksipyyntö lz:lle, suutuin ehkä vähän. Tuo vain taitaa olla minulle arka paikka. Ja tunnustan että minulla on aika paha ongelma ennakkoluulojen kanssa.

Ja hauskaa että kokemukseni kuulostavat tutuilta, on mukavaa ettei ole yksin.

Blog Widget by LinkWithin