Arkielämästäni kertovat viestit tulevat todennäköisesti lisääntymään, nyt kun minun ei tarvitse enää pitää toista päiväkirjaani. Vapauttavaa ettei tarvitse kirjoittaa kaikkea ylös.

Saatoin äitini asemalle ja menin kaupungille kävelemään (siellä on muuten aika tylsää jos ei ole mitään asioita hoidettavina tai mitään ostettavaa. En tiedä miten jokut jaksavat kierrellä kauppoja tuntikausia).

Minusta tuntuu että minut huomattiin. Se voi tietysti johtua siitä että viileähkön sään vuoksi muilla oli takit ja pitkät housut ja näin jopa pipojakin ja minulla oli kesävaatteet ja lierihattu. Joka tapauksessa en enää ole näkymätön.

Olen kuullut paljon moderneista ja aktiivisista senioreista (heitä ei voi oikein vanhuksiksi kutsua), tänään näin sellaisia ensimmäisen kerran. Pariskunta maastopyörillä, molemmat hoikkia ja hyväkuntoisia ja menestyneen ja huolitellun ja huolettoman näköisiä. Heidän ikänsä näkyi lähinnä heidän kuohkeissa harmaissa kiharoissaan.
Oikeastaan he olivat aika pelottavia.
Minusta tuntuu ettei minusta tule sellaista vanhana.

Kävin myös kirjastossa hakemassa viihdyttäviä kirjoja.

Äidin ostamien ruokien joukossa on litra maitoa. En oikein tiedä mitä tekisin sillä, en juo maitoa. Voisin tietysti ostaa huomenna kananmunia jos raaskin ja tehdä pannukakkua. Olen laskenut että minulla pitäisi olla nelisen euroa päivässä ruokaan (toivottavasti ei tule ylimääräisiä menoja), tämän päivän budjetista käytin 70 senttiä karkkiin ja muuta ruokaa ei tarvitse ostaa. Ehkä minulla on varaa ostaa luomumunia.

Opintotukipäätös sanoo että minun pitäisi saada elokuussa 430 euroa opintorahaa ja asumislisää. En tiedä miten se on mahdollista, ennen sain aina noin 400 ja Hollannissakin alle 420. Ei kai tukea ole korotettu huomaamattani. Uskon vasta kun rahat ovat tilillä, ehkä kyse on kirjoitusvirheestä. Tilikin käyttäytyy oudosti. Eilen siellä oli 16 euroa, tänään 17. Mistään ei olisi pitänyt tulla euroa.