24.7.2005

Ihana rankka sadekuuro. Ikkuna on ihan märkä.



Minut saa parhaiten ärsyyntymään yleistämällä naisten tekevän sitä ja tätä.
En voisi kuvitellakaan seurustelevani rentun kanssa, minulle on tärkeää pystyä luottamaan toiseen ja tyypilliset renttu-harrastukset vaikuttavat aika tylsiltä. Baarissa viihtyminen ei ole erityisen toivottu ominaisuus. Minä en käy rantalomilla iskemässä paikallisia miehiä ja sitten pode sydänsuruja kun he hylkäävät minut (kuvittelisi tuollaista harjoittavien naisten tajuavan mistä on kyse). Minuun ei pysty tekemään vaikutusta moottoripyörällä (kaikki ystäväni lukiossa olivat niistä innostuneita, eivät motoristimiehistä vaan omista pyöristä, minusta se tuntui jotenkin oudolta puuhalta. Ja vaarallistakin se on).

Minä olen yksilö ja olen aina kuvitellut miestenkin olevan.


Onneksi en käy baareissa. (muutamana kertana kun ole ollut ei minua todellakaan rynnätty iskemään vaikka naisille kuulemma pitäisi niin tapahtua. Yhdellä kerralla joku mies tuli puhumaan kaverilleni ja oli loukkaantunut siitä kun olin väsynyt enkä kiinnittänyt häneen huomiota. Kello oli kuitenkin jo yksitoista).




Ikkunastani näkyy taivas hyvin. Sadekin on loppunut.

2 kommenttia:

Antti kirjoitti...

Tuo ihanan rankka sadekuuri kasteli minut juuri läpikotaisin kun astuin junasta ja kävelin muutaman korttelin matkan "kämpille". Kotikaupungin kostea tervetulosyleily.

zache kirjoitti...

Hih, luin kanssa henryä viikonloppuna (ekaa kertaa muuten) , tosin pidin hänen rehellisesti asenteellisesta tyylistään. Tuollainen hyvin terävällä kynällä kirjoitettu teksti on paljon viihdyttävämpää kuin foorumeiden angsti.

Noh minun viiden pennin ajatuksia henryn jutuista, tai siitä mikä niissä häiritsi:

Ovatko naiset pahoja ja omaavat salaliiton miehiä vastaan?

* En ainakaan ole huomannut moista. suurin osa naisista on varsin mukavia ja puhuvat minulle vaikka olen karvainen köyhä insinörtti ja ruumiinrakenteeltani varsin kaukana jääkiekkoilijasta. Tämä pätee myös harvoihin kokemuksiini lihatiskirafloissa käyvistä trimmatuista blondeista. Ok, myönnetään että kovin harvojen tuntemieni naisten kanssa olen harrastanut seksiä joten ehkä olen feministisen salaliiton kusettama kun juttelen teille (naisille) ilman, että saan vastineeksi seksiä. Luulen silti että olen onnellisempi kun suhtaudun ihmisiin kokemusten perusteella ennemmin kuin sukupuolen. Toki voit luottaa tästä huolimatta, että jos satun tapaamaan sinut niin pohdin millaista olisi harrastaa seksiä kanssasi (niin kuin stereotyyppisesti kaikki miehet), en vain oleta että ajattelet samoin... olisi äärettömän rasittavaa jos pitäisi lähteä siitä että kaikkien naisten kanssa pitää naida, eikä vain että se olisi biologinen tarve vähän kuin paskahätä.

ATN/KTN/YTN luokituksesta

* Miten hitossa pystyy arvioimaan mitään luokitusta toisesta ulkonäön tai edes pienen keskustelun pohjalta. Ainakin omien kokemusten perusteella suurinosa (90%+) parikymppisistä naisista on niin hyvännäköisiä, että enemmän vaikuttaa millä fiiliksellä on liikkeellä. Olkoot kuinka hyvät tissit ja perse tahansa niin se ei muuta tuota. Sama pätee keskusteluun, niin kauan kuin toinen ei angstaa itsensäviiltelyn tapaisista asioista ja puhuu suhteellisen mielenkiintoisia juttuja niin en usko että toinen pystyisi luokittelemaan toista mihinkään luokkaan. Eli jos joku tulee juttelemaan sinulle vaikka raflassa niin se olettaa, että olet fiksu kaunis nuori nainen. (Jos se antaa ymmärtää muuta niin siinä on vikaa ja sen voi käskeä painumaan helvettiin, olet viehättävä kun kerran sinulle tultiin juttelemaan)

Millä perusteella sitten itse menen juttelemaan vaikka rafloissa naisten (ja miesten myös) kanssa? Suurin valintakriteeri on, että oletan että olisi edes pieni todennäköisyys, että seurani on toivottua. Porukassa olevien hiljaisten tytskien kohdalla tuon arviointi on huomattavasti hankalampaa kuin sellaisten jotka ovat eläväisiä ja viihtyvät baareissa. Ja rafloissa tuo vieraiden ihmisten kanssa juttelu on sentään sosiaalisesti ok, verrattuna siihen sosiaalisesti kuolleena syntyneeseen ideaan jutella tuntemattomien kanssa jossain kirjastossa, kaupassa, puistossa ilman mitään järkevää syytä. Eli jos en pysty tulkitsemaan, että onko seurani toivottua niin en tule juttelemaan, sorry hiljaiset, itsetuntoa saan noiden muidenkin kohdalla runnottua riittämiin.


Tilastoja

* Minua on tullut iskemään elämäni aikana, 3 naista ja vähintään 6 miestä samoin hyvännäköisen kaverini kohdalla miehet ovat myös useammin iskeneet sitä kuin naiset ja nuorempana sillä oli vielä riesana dirty-old-man tyyppiset tapaukset. Joten kun ollaan kumpikin heteromiehiä niin ei yhtään haittaisi, että tytskät olisi aktiivisempia. Toisaalta olen 3 kertaa "iskenyt" tytskän baarista, joten en näemmä itsekkään hirveän tehokkaasti saalista vaikka olen kuitenkin viettänyt niissä aikaa. Laskemattomia kertoja olen saanut torjuntoja joskus ystävällisesti, säälien tai sitten tylysti ja julmasti. Säälien saadut torjunnat on kyllä rasittavia :)

Onko Henry oikeassa?

* Hmm, tunsin ainakin yhden tytskän jolla oli selkeä vietti vaaraa kohti ja voi olla, että tiedostin sen vain koska hän kertoi ajatuksiaan ja tunsin hänet sen verran hyvin, mutta ehkä muutkin ovat tuollaisia en vain tunne heitä riittävän hyvin. ATM:nä (sillä kriteerillä että minulla ei käy "flaksi") en tulekaan tuota tietämään. Toisaalta olen melko varma että tunnen enemmän naispuolisia, että miespuolisia ihmisiä joiden kohdalla vaaran haku ei pidä paikkaansa ja että oma käsitykseni ybermiehestä on lähempänä Arawn:n kuvausta miehestään kuin lihaksikkaasta jääkiekkoilijasta.

Yksi juttu on se, että MAT voi hyvinkin päteä suurilla joukoilla, mutta en usko että se erityisen hyvin kuvaisi yksilöiden elämää tai yksittäisiä valintoja. Yksittäisten tapausten kohdalla tulee vastaan se, että toisen "tasoa" tai sukupuolta merkityksenpää on että olet kohdannut hänet jotain kautta. Eli on ihan sama löytyykö 99.99% ihmiskunnasta parempia ihmisiä sinulle jos kerran et niitä tunne. Lisäksi minusta enemmän kuin sukupuoli ihmisten väliseen käyttäytymiseen vaikuttavat heidän aikaisemmat kokemuksensa. MAT:n perusväite on että kun tulee yyberuros vastaan niin naisen pitää sen kanssa naida, enkä ole tavannut kuin yhden nuoren neidin joka moista on harrastanut... (ei en ollut hänen mielestään yberuros) Joten joku naispuolinen voisi kertoa millaisessa tilanteessa on tulee biologiset vietit vastaan että noin käyttäytyy, tai ylipäätänsä biologiset vietit vaikuttaa?

Toisaalta ihmiset törmäävät toisiinsa enimmäkseen sattumalta, ja vasta tuon jälkeen MAT tulee mukaan, joten toisin kuin täydellisillä markkinoilla niin suhteissa ei päästä valitsemaan ihmisiä täydellisen tiedon mukaan vaan pelkästään niistä joihin satutaan tutustumaan. Joten käytännössä sen on riitettävä, että kokee toisen kivaksi ja viihtyy hänen seurassaan. Se joka vaatii täydellisyyttä saa olla aika kauan yksin tai vaihtaa usein, jolloin kysymys kuuluu saako vaihdosta jotain mikä on arvokkaampaa kuin esimerkiksi jaetut kokemukset ja se että ollaan opittu kommunikoimaan keskenään? Omasta mielestäni saisi olla joko paska suhde tai vaihto _paljon_ parempaan, ennen kuin tuo kannattaisi... pelkät paremmat tissit ja perse ei kyllä riitä vaihdossa kahden mukavan ihmisen välillä.


Mutta joo ... tulipas pitkä kirjoitus, eikä kovin jäsennelty. Äläkä käsitä väärin, olen pohjimmiltaan kyllä samaa mieltä kuin Henrykin, mutta kirjoittelin nyt jutuista jotka minusta hänen mielipiteissään kusee.

Blog Widget by LinkWithin