Yksin sairastaminen on tylsää. Varsinkin kun loman jäljiltä jääkaapissa on ruokaöljyä ja puoli pussillista porkkanoita. Pitää raahautua tänään kauppaan.
Flunssan ikävä sivuoire on se että minulta tulee todella helposti verta nenästä. Lisää jännitystä elämään kun ei ikinä tiedä milloin se alkaa.
Yritän olla ajattelematta stressaavia asioita mutta sille ei mahda mitään. Pää ei toimi.
Joskus lapsena toivoin sairastuvani. Ei pahasti, niin että pystyisi nauttimaan kotona olosta, katsomaan telkkaria ja juomaan lämmintä mehua.
Nyt joudun olemaan sotkuisessa asunnossa ja huolehtimaan itse ruuista. Sairaana tarvitsee äitiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
5 kommenttia:
Toivottavasti tauti menee ohi pian!
Tulin ajatelleeksi toivotusta: "Parane pian". Eihän siinä mitään, toki sitä toivoo, että kaikki pian paranisivat, mutta eikö ole outoa, että tuo on käskymuodossa? Ihan kuin ihminen ei paranisi muutoinkin niin nopeasti kuin mahdollista.
Sairaana ollessa sitä tosiaan mielellään ottaisi jonkun hoitamaan itseään (tästäkin syystä olen päättänyt muuttaa palvelutaloon heti, kun tulen tarpeeksi vanhaksi). Mutta pääasia on, ettei joudu silloin huolehtimaan jostakin muusta. Jotkut omaishoitajat on varmaan ihan kauhuissaan saadessaan flunssan, kun ei voi vaan kaatua sängynpohjalle. Ja ei sairastaminen vilkkaan lapsenkaan kanssa mitään herkkua ole (mutta onneksi on dvd:t!).
Muistuu mieleen Skotlannin ajat kun olin jatkuvasti sairaana enkä lopuksi kehdannut aina kavereita käymään kaupassa puolestani. Yleensä yritin kituuttaa pari päivää vähällä ruualla ja lähteä itse kauppaan heti kun pysyi vain pystyssä. Sittenkin tuli vain häslättyä vieraan kulttuurin kanssa.
Ulkomaillakin se yksin sairastaminen on ikävää, mutta kyllä se sitä on Suomessakin. Paranemisia :)
Fanta
Tuazophia, en uskalla edes kuvitella miten velloisin itsesäälissä jos oman sairauden aikana pitäisi hoitaa muitakin. Nytkin tunnen olevani maailman tautisin ja kurjin ihminen.
Onneksi tämä ei ole paha tauti, lähinnä ärsyttävä.
Minun piti tänään käydä kirjastossakin mutta olin siellä puolta tuntia ennen avautumista, jäi varaukset noutamatta. Kaupasta ostin liikaa mutta terveellistä. Nälkä ei ole eikä jaksaisi laittaa mitään. Se on ärsyttävää kun kaupassa ei uskalla niistää sen verenvuodon takia, muutenkin pitää olla aika rauhallisesti.
Onneksi ruoan pitäisi riittää koko viikonlopuksi. Maanantaina olen toivottavasti terve. Tai on vähän pakko olla terve.
Voi, parane pian! Oikiasti! Eihän me muuten voida lähteä vesijumppaankaan! Parane, nähdään sitten. En uskalla tulla hakemaan tautia, kun olen niin vastaanottavainen aina kaikille tartunnoille.
Parane pian, ja TÄMÄ ON KÄSKY!
Suunnitelmissa on kyllä parantua pian. Vesijumppa on tällä hetkellä hieman epävarmaa, pelkään aina hysteerisesti jälkitauteja. Täytyy katsoa miten tauti etenee.
Ja paljon kiitoksia kiitoksia sympatiasta. Tuntuu hölmöltä valittaa tälläisestä pikkujutusta mutta ei ole muutakaan kirjoitettavaa tällä hetkellä enkä ole hyvä ja sankarillinen potilas.
Lähetä kommentti