Minun pitäisi alkaa tekemään opinnäytetyötäni kunnolla.
Pelottaa.
Pitäisi vielä lähettää rahananomiskirje ihmisille, joita en ole koskaan tavannut. En tiedä kehtaanko. Toisaalta, mitä voin menettää. Tuskin he voivat pahempaa tehdä kuin haukkua ja solvata.
Oikeastaan vaikeinta on keksiä sähköpostille hyvä otsikko.
Nyt kirje on lähtenyt maailmalle, tyhmine otsikoineen. Hermostuttaa.
Huomasin myös olevani kaksi viikkoa aikataulustani jäljessä. En kyllä tiedä miten kuvittelin pystyväni tekemään toista projektia täysipäiväisesti ja iltaisin käsikirjoittamaan omaa työtäni. Hyvä että olen nytkään selvinnyt.
Tekstit
4 kommenttia:
"Rahananomiskirjeisiin" pätee sama kuin esim. työhaastatteluihin. Ensimmäinen jännittää ja lähes kauhistuttaa, mutta kun niitä kirjeitä (tai haastatteluita) on tehnyt lukuisia, on jo oppinut, ettei se niin ihmeellistä ole. Älä suotta hermoile tyhmästä otsikostakaan!
Yksi myöntävä vastauskin ehti jo tulla, nyt puuttuu enää vajaa kolmesataa euroa. Ja sen katan vaikka opintolainalla jos muualta ei löydy rahaa.
Oli hyvä että kirjeitä pystyi harjoittelemaan sukulaisilla, joiden tietää suhtautuvan työhöni ainakin periaatteessa myönteisesti. Sekin oli tarpeeksi pelottavaa. Yhden tädin sähköpostiosoite ei toiminut, pitää varmaan lähestyä perintesellä kirjeellä.
pieni vinkki, pidä jonkin näköistä päiväkirjaa vähintään siitä mitä olet tehnyt ja paljon meni aikaa.
Hitto, että flippaan oman kirjoitustyöni kanssa kun sen pitäisi olla valmis nyt :(
Koululle pitää pitää kirjaa tunneista, se on kyllä yödyllitä. Välillä kyllä tekee mieli perustaa oma blogi tuolle prosessille, tuntuu etten täällä kehtaa puhua siitä niin paljon. (voi kyllä vaikuttaa siltä että puhun aiheesta paljon mutta enemmänkin voisin).
Lähetä kommentti