20.4.2006

Löysin huomionkipeälle ihmiselle hyvin sopivan meemin:

HAASTE: Kysy minulta kuusi kysymystä. Ei seitsemän tai viisi, vaan kuusi. Sillä ei ole väliä, kuinka turhia tai omituisia kysymykset ovat - kysy ne joka tapauksessa. Liitä tämä sen jälkeen omaan päiväkirjaasi ja katso, mitä sinulta kysytään.

Saa kysyä vaikkei omistaisi blogia tai ei halua meemiä jatkaa. Ja saa kysyä aivan mitä tahansa, lupaan vastata mahdollisimman rehellisesti. En kyllä tiedä onko mitään sellaista mistä en olisi edes vihjannut täällä (on kyllä joitain asioita, joista olen vain pystynyt vihjaamaan ja jotka ovat saaneet ajatuksen anonyymista sivublogista tuntumaan houkuttelevalta).

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

1. Olen huomannut, että kirjoitat usein pelottavista ihmisistä (sellaisia todella on!) ja tilanteista. Minkälainen on ollut pelottavin tapaamasi ihminen? Siis mikä tekee mielestäsi ihmisestä pelottavan?
2. Perinteinen kysymys: mikä eläin olisit?
3. Oletko sinut sinkkuutesi kanssa? (Tämä on kysymys, jota itsekin pohdiskelen omalla kohdallani.)
4. Minkälaisia töitä uskot tekeväsi ja haluaisit tehdä tulevaisuudessa?
5. Voisitko suositella minulle jotain kirjaa?
6. Mihin haluaisit matkustaa? Keksitkö paikkaa, johon et missään nimessä haluaisi mennä?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Nuo ovatkin aika haastavia kysymyksiä, kiitos :)

1. Pelottavat ihmiset ovat hyvin itsevarmoja, kauniita, trendikkäitä ja laitettuja, tylyjä ja tietysti myös uhkaavia ja oikeasti pelottavia. Pelottavinta tapaamaani ihmistä on vaikeaa sanoa. Outoa kyllä en muista kunnolla pelänneeni ketään, vain joitain tilanteita. Pelottavimpia ovat ehkä pari kouluni opettajaa, miehiä, tietysti. Toisella on tapana sanoa mielipiteensä suoraan ja kovaäänisesti, tosin sen ainoan kerran kun olen hänen kanssaan puhunut oli hän hyvin ystävällinen. Sitten on sellaisia ihmisiä joille en uskalla puhua, he ovat yleensä miehiä, joita pidän jollain tavalla kiinnostavina.
2. Siili. Ne ovat kaikin tavoin kiinnostavia eläimiä ja ehkä minussa saattaa olla jotain siilimäisiä ominaisuuksiakin. Aiemmassa koulutuksessani meidän piti tehdä käyntikorttikuva, jostain eläimestä johon samaistuu, luokalla oli toinenkin siili.
3. Sinkkuus sinällään ei haittaa minua, aika harvoin kaipaan ketään rinnalleni. Eniten ongelmia minulle tuottaa se että tunnen itseni epänormaaliksi kun en halua suhdetta tai erityisesti edes ajattele itseäni sinkkuna, vaikka sitä tietysti olenkin. Minä haluaisin kyllä rakastua ja saada rakkautta, ehkä silloin haluaisin olla toisen kanssa enemmän kuin yksinäni.
4. Haluaisin työskennellä freelancer-graafikkona, tehden kirjoja ja kuvituksia ja erilaisia taittotöitä. Tällä hetkellä töiden saanti tuntuu epävarmalta mutta todennäköisesti päädyn tekemään jotain oman alani töitä. En minä mitään muutakaan osaa.
5. L. M. Montgomeryn Sininen linna on ihanan romanttinen mutta ei turhan tunteellinen ja siinä on luontoa ja kuuliaisen tytön kasvutarina ja erikoinen sankari.
6. Olen halunnut pitkään matkustaa Walesiin, innostuin siitä teininä. Madeira kiinnostaa myös. Tällä hetkellä haluaisin eniten matkustaa Hollantiin, tulppaaneita katsomaan ja pohjoisrannikon Texel-saarelle. Myös Tanskan ja Saksan vastaavat saaret kiinnostavat. Kauhein lomakohde olisi joku luonteeton Välimeren saari, jossa ihmiset ryyppäävät holtittomasti ja on liian kuumaa. Kuumuus ja voimakas aurinko ovat kyllä pahimmat ominaisuudet, viettäisin kesälomani mielellään Färsaarilla (Suomenkin kesässä saan auringonpistoksen hatusta ja aurinkolaseista huolimatta).

Anonyymi kirjoitti...

1. Milloin olit viimeksi onnellinen?

2. Millaisena ajattelet muiden näkevän sinut blogisi perusteella?

3. Millaisena haluaisit muiden näkevän sinut blogisi perustella?

4. Kaupunki vai maaseutu?

5. Oletko muuttunut bloggaamisen myötä?

6. Millaisia blogeja seuraat? Eli mikä tekee jostain blogista sellaisen jota haluat seurata?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Nuokin ovat vähän miettimistä vaativia kysymyksiä, sellaisiin onkin hauskempi vastata kuin vaikka lempiväriä koskeviin.

1. En muista. Viime aikoina olen ollut aika väsynyt ja vähän surumielinen, mutta olen kai tänä keväänä ollut onnellinenkin. Pääsiäisenä saatoin olla. (Minulla on aika huono muisti)
2. Minun on aina vaikeaa kuvitella miten muut näkevät minut, esim. oikeassa elämässäni. Se kyllä kiinnostaa minua. Blogin perusteella saatan vaikuttaa elämättömältä valittajalta joka ei selviä arkielämän haasteista ahdistumatta.
3. Sellaisena kuin oikeasti olen, mitä se sitten onkaan. Varmasti minulle on muodostunut blogin myötä uusi rooli mutta se ei ole tietoinen, en pyri siihen että antaisin itsestäni tietyn kuvan. Joskus pelkäsin että minusta saa liian positiivisen kuvan.
4. Kaupunki, ainakin tällä hetkellä. Olen suunnitellut elämäni kaupunkiin sopivaksi, kokemuksesta tiedän että esim. ajokortittomuuteni on maalla suuri haitta. Maalla viettämääni paria vuotta on kyllä vaikeaa verrata nykyiseen elämääni, silloin minulla oli vaikeampaa ja ankeampaa kaikin puolin ja maaseutu ei ollut siihen suurin syypää. Parasta siellä olivat maisemat, päijäthämäläinen maaseutu on kauniin kumpuilevaa ja pidin ladoista ja lehmistä. Ikävintä oli se että siihen seutuun liittyi paljon pelottavaa (motocross-metsä, naapurin vihaiset koirat, katuvalottomuus, ym.) ja tietysti se ettei siellä voinut tehdä juuri mitään. En tunne mitään erityistä halua muuttaa maalle, viihdyn kaupungissa.
5. Olen. Tai tunnen olevani erilainen kuin vuosi sitten, mutta en tiedä miten paljon se johtuu bloggaamisesta ja miten paljon muusta kasvusta ja elämässäni tapahtuneista muutoksista. Itseni hyväksymisessä blogista on ollut apua.
6. Suosikkini kertovat aika tavallisesta elämästä jotenkin kiinnostavalla tavalla. Vähiten olen kiinnostunut ryyppäyskuvauksista, sinkkuelämästä, provosoinnista ja vihasta, sellaisia blogeja en ainakaan tilaa. Pidän jonkinlaisesta rehellisyydestä ja siitä että kirjoittajan oppii tuntemaan. Täysin anonyymeja blogeja en jaksa lukea.

Lord B. kirjoitti...

(äh, kun nämä ovat vaikeita, yritin jo eräässä toisessa blogissa - ilmeisestikin juuri siinä, josta itse keksit tämän - keksiä kysymyksiä, mutta tuloksetta).

Pahoittelen, jos (ja ihan varmasti kun) vastaukset ovat näkyneet merkinnöissäsi useamminkin.

1. Haluaisitko kokea itsesi näkyvämpänä tyttönä vai nautitko enemmän siitä, että koet olevasi näkymätön?
2. Mitä menneisyytesi virhettä kadut eniten, vai oletko niitä ihmisiä, jotka eivät tee virheitä vaan kaikki valinnat, olivat ne hyviä tai huonoja, kasvattavat?
3. Oletko koskaan saanut koulussa jälki-istuntoa, joutunut puhutteluun tai saanut muuta selkeää rangaistusta? Jos sait, niin miksi?
4. Olet aina silloin tällöin kertonut olevasi uskonnoton (ateisti, agnostikko, vai miten se nyt menikään?). Jos uskonnolliset fanaatikot nousisivat valtaan, ja pakottaisivat sinut kääntymään uskoon tai muuttamaan Kaukovainiolle, lopettamaan koulun, ja he pitäisivät huolen ettet saisi töitä, vaan joutuisit elämään niukilla sosiaalituilla loppuelämäsi, niin kääntyisitkö vai pitäisitkö periaatteistasi kiinni?
5. Olisitko mieluummin älykäs ja onneton, vai tyhmä ja onnellinen?
6. Torinrantaan pystytetään kirjarovio. Mitkä ovat kolme viheliäisintä kirjaa, jotka olisit ensimmäisenä heittämässä sinne? (ts. kolme huonointa lukemaasi kirjaa).

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Kysymysten keksiminen on todella vaikeaa. Minulla on huono tapa olla kysymättä ihmisiltä mitään, ajattelen että jos he haluavat puhua asiasta niin he kertovat kysymättäkin (koska itse teen niin), yleensä se ei kuitenkaan toimi.

1. En tiedä, tuo on hyvä kysymys. Toisaalta koen ahdistavana sen että minua katsotaan, ainakin välillä, ja nautin huomaamattomuudesta. Toisaalta en tiedä onko huomaamattomuuteni todellista, en tiedä onko kyse osaksi siitä etten huomaa muita (ja mistä tietää milloin joku katsoo jollain erityisellä tavalla, eikä vain katso minun suuntaani?). Täysin näkymätön en halua olla, sellainen jota ei ikinä oteta huomioon.
2. Minä olen elänyt niin turvallisesti etten ole päässyt tekemään kovin suuria virheitä. Olisin tietysti voinut yrittää teininä olla sosiaalisempi mutta toisaalta silloin tekemäni valinnat ovat johtaneet ihan hyvään elämään. Olisin voinut hakea johonkin parempaan kouluun, sellaiseen joka keskittyy enemmän graafiseen suunnitteluun, mutta olen viihtynyt Oulussa ja koulussani. Traumaattisen seksikokemukseni olisi voinut ehkä jättää väliinkin, mutta silloin neitsyyden menettäminen tuntui tärkeältä eikä se niin traumaattista ollut. En oikeastaan kaadu mitään valintojani. Kadun kyllä tapaa jolla olen toiminut joissain tilanteissa, olisin voinut käyttäytyä paremminkin.
3. En muista saaneeni. Olin kiltti ja tunnollinen ja opettajat yleensä pitivät minusta. Poikkeuksena olivat jotkut liikunnanopettajat, he olettivat että lintsasin ja yritin päästää mahdollisimman helpolla ja jouduin korvaamaan sairaspäiviä käymällä esim. kuntosalilla (mitä inhosin).
4. En tiedä. Olen tuota miettinyt joskus ja luulen ettei minusta olisi sankariksi. Toivon kyllä että olisin sen verran perinyt äitini periaatteellisuutta että uskaltaisin taistella. Joka tapauksessa fanaatikkojen hallitsema maailma olisi sen verran ankea että kapina saattaisi olla parempi vaihtoehto kuin menestyminen.
5. Inhoan tuollaisia kysymyksiä. Onnellisuus on kyllä tärkeää mutta taidan valita älykkyyden.
6. Kirjastoihmisen tyttärenä ajatuskin kirjaroviosta kauhistuttaa ja se etten minä jostain kirjasta pidä ole riittävä syy kirjojen tuhoamiseen. Huonointa kirjaa ilman roviotakin on vaikeaa sanoa. Aika harvoin luen loppuun kirjoja, jotka ovat mielestäni huonoja, hyvätkin kirjat jäävät liian helposti kesken. Enkä muista niitä oikein huonoja. Barbara Cartlandin koko tuotanto on aika kauheaa, samoin Robert Jordanin loputon fantasiasarja. Muita ei tule mieleen, en nyt muista vihaanko oikeasti jotain kirjaa.

Tuomas Korppi kirjoitti...

1) Ostitko oikeasti kengät aprillipäivänä, vai oliko kyseessä aprillipila?

2) Millaisiin asioihin graafinen suunnittelija kiinnittää huomiota suunnitellessaan vaikkapa kirjan kantta?

3) Mikä erottaa hyvän kirjan kannen huonosta?

4) Missä määrin ihmisten välinen kanssakäyminen verkossa voi mielestäsi korvata IRL kanssakäymisen?

5) Mihin uskonnottomana ihmisenä pohjaat maailmankuvasi? (etiikan, näkemyksesi maailman perimmäisestä luonteesta)

6) Onko Oulu vai Jyväskylä sinusta enemmän kaupunkimainen?

Anonyymi kirjoitti...

1. Jos voisit tappaa Hitlerin tämän ollessa vauvaiässä, tekisitkö sen?
2. Narnia vai Taru Sormusten Herrasta(kirjana)?
3. Jos sinulla olisi supervoimia, millaisia ne olisivat?
4. Paras biisi tällä hetkellä?
5. Jos sinä ja Lord Boredom vaihtaisitte ruumiita päivän ajaksi, mitä tekisit?
6. Kaunokirjoitus vai tekstaus?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Punainen nörtti:
1. Ostin kyllä kengät, tosin en enää muista oliko se aprillipäivä, taisi olla. Minä en ole erityisen innostunut aprillipiloista.
2. Muista en tiedä enkä tiedä kehtaanko sanoa itseäni graafiseksi suunnittelijaksi, enkä oikeastaan osaa sanoa mihin kiinnitän huomiota. Kansien suunnittelu ei ole minulle erityisen tietoista työtä, en mieti kohderyhmää tai muuta sellaista. Luen yleensä käsikirjoituksen ja teen muistiinpanoja mieleeni tulevista asioista. Yleensä saan ensimmäisellä lukukerralla idean värimaailmasta, kuvan aiheesta ja tekniikasta, se vain ilmestyy päähäni. Olen tehnyt nyt noin 25 kantta ja aina inspiraatio on vain tullut jostain. Se on aika outo tunne.
3. Hyvä kansi erottuu kaupassa tai kirjastossa, pelkästään se voi saada aikaan ostopäätöksen (onneksi minulla on aika pieni budjetti). Hyvästä kannesta saa tarvitsemansa informaation (sekä tekstin että kuvan kautta) mutta ei kerro kaikkea. Yksinkertaisesti hyvä kansi on sellainen joka houkuttelee lukemaan, kirjan mainos.
4. Minulla se ei korvaa sitä , enemmänkin täydentää. Parhaiten se sopii uusiin ihmisiin tutustumiseen, se on minulle oikeassa elämässä aika hankalaa (koulun kautta minulla on tosin aika paljon tuttuja). Minulla on kyllä ystäviä, joita tapaan vain verkossa mutta he eivät tunnu yhtä todellisilta.
5. Jonkinlaiseen tasapainoon. Ja siihen että kun elää ihmisten kanssa on hyvä ottaa heidät ja heidän tarpeensa huomioon, sama pätee luontoon. Nuorempana miten tuollaista enemmän, nyt olen ikävä kyllä jämähtynyt vain elämään sen kummemmin miettimättä.
6. Tuo on aika vaikea kysymys. Toisaalta Oulu on huomattavasti suurempi ja tuntuukin siltä, toisaalta Jyväskylä on tiiviimmin rakennettu ja talot ovat korkeampia. Luontoa molemmissa kaupungeissa taitaa olla yhtä paljon kaupungin keskellä. En taida osata vastata tuohon mitään.

Timou:
1. Tuskin. Vauvojen tappaminen ei taitaisi onnistua minulta ja olen lukenut liikaa varoittavia esimerkkejä aikamatkailusta.
2. Taru sormusten herrasta, ehdottomasti, vaikka en enää olekaan niin suuri fani. Narniakin menee eikä se kristillisyys minua niin häiritse, kun en mitään symboleita tunnista, mutta ovat ne kirjoina aika eri tasoisia.
3. Vaikken itseäni hänen mukaan nimennytkään (tai ole mitenkään perehtynyt häneen) niin Näkymättömällä tytöllä/naisella on aika hauskat supervoimat, näkymättömyyttä ja telekinetiikkaa. Mieluummin ottaisin kyllä taika- kuin supervoimia.
4. Tuo on melkein mahdoton kysymys, varsinkin kun en ole pääsiäisen jälkeen kuin kuunnellut radiota (ja Ylen ykköseltä ei tule ihan minun tyylistäni musiikkia). Muutenkin suosikkilaulun nimeäminen on vaikeaa. Sanotaan vaikka Françoise Hardy: Comment te dire adieu?
5. Ruumiin mukana ei varmaan tule matemaattisia taitoja? Varmaan kävelisin ympäriinsä yliopistolla ja kokeilisin miltä tuntuu olla yliopisto-opiskelija.
6. Kaunoa käytän lähinnä onnittelukortteihin, joten täytyy valita tekstaus. Tekstaukseni on kyllä lähellä jonkinlaista kaunoa.

pcm266 kirjoitti...

1. Kauneinta mitä sinusta on (mielestäsi) koskaan sanottu? (yleinen kohteliaisuus, ei tarvitse liittyä ulkonäköön)

2. Missä kaupungissa et voisi koskaan asua? Onko sellaista paikkaa?

3. Kieli jota et osaa puhua, mutta haluaisit osata/opetella?

4. Jos joutuisit autiolle saarella ja saisit ottaa mukaasi vain yhden cd-levyn (soitin tietenkin mukana), yhden kirjan ja yhden muun esineen. Mitkä kolme ottaisit?

5. Tiede vai taide?

6. Elämäsi pienin suuri ilo?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

1. Tuo on vaikea kysymys, varsinkin huonomuistiselle. Eräs ystäväni sanoi kerran että minulla on naisellinen ihannevartalo, se tuntui hyvältä. Positiiviset kommentit unohtuvat ikävä kyllä aika helposti, viime torstaisesta opinnäytetyöni arvioinnistakin muistan lähinnä negatiivisen palautteen.
2. On paikkoja joissa en mielelläni asuisi, esim. Lahti ei houkuttele mutta jos saisin sieltä töitä niin varmasti muuttaisin takaisin. Kouvola ei houkuttele eikä Hyvinkää eikä Iisalmi, tällä hetkellä en haluaisi asua Jyväskylää pienemmässä kaupungissa. Rovaniemelle en muuttaisi sen sijainnin takia, minulle on kuitenkin aika tärkeätä päästä tapaamaan perhettäni välillä.
3. Ehdottomasti kymri. Yritin opetella sitä joskus netin avulla mutta minulla ei ollut tarpeeksi kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Saame kiinnostaa myös. Haluaisin myös hyödyntää jotenkin vahingossa oppimiani hollannin alkeita.
4. Tämäkin on hankala kysymys ja yritän vastata ilman ilmeisiä "kuinka pelastut autiosaarelta"-kirjoja. Kirja voisi olla joku suunnattoman paksu tietosanakirja, kuvitettu, muihin kirjoihin saattaisin kyllästyä jos niitä pitäisi joka päivä lukea. Tietokirja joka tapauksessa, vaikka se kymrin kielioppi, siellä olisi aikaa opetella. Mikään omista levyistäni ei kestä kovin montaa peräkkäistä kuuntelua, ottaisin jonkun täysin tuntemattoman levyn, johon olisi kiinnostavaa tutustua, vaikka maailmanmusiikkia. Esineen pitäisi olla kaunis ja rakas, sellainen jonka katselu tuo lohtua.
5. Taide
6. Luonnon tarkkailu koulu- ja kauppamatkoilla (tänään näin rusakon!).

Blog Widget by LinkWithin