Tänään alkoi tuntua siltä että ehkä oikeasti olen valmistumassa. Kävin palauttamassa kulkulupaläpyskän, en enää tarvitse sitä ja siitä sai pantin takaisin (miinus kolme euroa siitä etten viime viikolla käynyt sitä aktivoimassa, jotenkin ajattelisi ettei sillä ole niin väliä silloin kun palauttaa läpyskän, 17 euroa on kuitenkin ihan hyvä summa). Ilmoittauduin kypsyysnäytteeseen, se hermostuttaa. Siis se ilmoittautuminen, en ole koskaan näiden neljän ja puolen vuoden aikana ilmoittautunut tenttiin ja olen varma että tein jotain väärin ja minut hylätään (on minulla ollut tenttejä, niihin ei vain ole tarvinnut ilmoittautua). Sitten kulutin pari tuntia aikaa koululla, istuin tietokoneluokassa kavereiden kanssa enkä tehnyt mitään kovin hyödyllistä.
Aamulla radio alkoi ärsyttämään minua niin että se piti sulkea. Ykkösaamussa haastateltiin Kiasman uutta johtajaa periaatteella otetaan selvää miksi ihmeessä aikuinen mies haluaa johtaa taidemuseota (koska hän rakastaa taidetta). Mukana olivat kaikki kliseet nykytaiteeseen liittyen (miksi ihmeessä siellä on esillä purkki jossa on eritteitä?). Jopa aamuhartaus oli tänään miellyttävämpi (miksi tytärten isät ostavat toisten isien tyttäriä).
Tänä aamuna painoin vähemmän kuin moneen vuoteen muistan painaneeni (aiemmin en ole tosin päässyt punnitsemaan itseäni noin hienolla ja tarkalla vaa'alla, lievässä mielenhäiriössä ostetulla).
Tekstit
4 kommenttia:
Valmistuminen on kyllä jännittävää... itsekin välillä hieman panikoin, vaikka minun valmistumiseeni on vielä vähintään kaksi vuotta. Mistä saan sen jälkeen jotain töitä, vieläpä sellasita joka olisi jotenkin mielekästä? Vai alanko jatko-opiskelijaksi? Vaikealta tuntuu ainakin näin etukäteen mietittynä, mutta eiköhän kaikki aina jotenkin selviä. Sinulla on tietenkin juuri kriittiset hetket käsillä pääätöksienteon suhteen. Ei kuitenkaan liene syytä kovin suureen ahdistukseen ainakana, kaikki luettelemasi vaihtoehdot vaikuttivat oikein hyviltä.
Minulla on kyllä kaikenlaisia vaihtoehtoja ja tiedän aika hyvin mitä haluan tehdä. Suurin ongelma on toteuttaminen, en tiedä onnistunko löytämään töitä ja asunnon ja muuta sellaista, mutta ainakin minulla on mielikuvitusta.
Et tainnut olla kauhean mieleissäsi ajatuksesta, että joutuisi olemaan täällä eteläsuomessa talvet. Enimmät työpaikat taitavat kuitenkin löytyä tältä suunnalta. Tai niin itse toivon/kuvittelen. Asuntoja kyllä varmaankin aina saa. Työpaikka taitaa olla se ongelmallisempi. Itse en tähän mennessä ole keksinyt oikein muita järkeviä työllistymisvaihtoehtoja vielä, kuin kustantamot ja yliopisto.
En ole kyllä kauhean innostunut Etelä-Suomen talvista, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että saattaisin voida asua Turussakin. Jos sen yrityksen perustan tapahtuisi se todennäköisesti Turussa, niin että voisin pitää toimistoa isäni varastohuoneessa.
Lähetä kommentti