Tämäkin päivä muuttui ihan hyväksi, kiitos hyvän seuran ja raikkaan ilman. Kävimme taas Tristiksen kanssa kävelyllä, sen jälkeen vielä juttelemaan pihalle, ihmissuhteista ja musiikista ja kaikesta kiinnostavasta. Aika meni niin nopeasti ettei kahden ja puolen tunnin kulumista huomannut kuin jäätyneistä varpaista (mihin auttaa hyvä vihreä tee kauniista tallinnalaisesta mukista). Yleensä oikeasti mukavat ja kiinnostavat ihmiset tunnistaa siitä että heidän kanssaan unohtuu juttelemaan kadunkulmaan, jossa piti erota ja ei huomaa ajan kulumista.
Edes se ei häirinnyt että näytin hissin peilissä kauhealta ja että päädyin kuudenteen kerrokseen kun unohdin painaa nappia.

Olen seurannut jännittyneenä tilaamieni kirjojen seikkailuja ympäri Eurooppaa. Eilen ne lähtivät Englannista ja matkasivat yön aikana Brysseliin. Nyt ne olivat lähteneet sieltäkin matkaan, toivottavasti kohti Suomea. Tutkin lentoaikatauluja ja yritän arvata millä koneella ne ovat tulossa.