16.1.2007

Tänään ei enää ahdistanut ja päivä on ollut mukava, vaikka sainkin (taas) "valitettavasti valintamme ei osunut sinuun" -viestin. Ei se niin haittaa, se ei ollut ihan minulle sopiva paikka. Lähetin yhden hakemuksen ja kirjoitin sen tärkeän, se täytyy vielä tarkistaa huomenna. Iltapäivällä tapasin ystäväni ja kävimme syömässä ja katsomassa kirjakauppoja ja melkein valokuvasimme. Sain häneltä kyydin kotiin, onneksi, täällä on hirvittävä lumimyräkkä. Lainasin ystävälleni noin puolet cd-kokoelmastani (johon en juuri koskenut pariin viime vuoteen. Muistan kun luin jostain musiikkilehdestä mp3:sista ja ajattelin etten ikinä moisiin koske) ja törmäsin samalla vanhimpaan tekemääni asiakastyöhön, abivuonna suunnittelemaani koulun oppilaiden musiikkia esittelevän levyn kanteen (sivun alalaidasta löytyy kuva ja siellä voi myös kuunnella vähän erään sen aikaisen kaverini lauluakin, hän ei ollut kukaan niistä joille olen myöhemmin ollut katkera).

Tarkkailen kotisivujeni kävijätilastoja, minusta tuntuu hämmentävältä että niinkin moni päätyy sinne googlaamalla nimeäni. Yritän miettiä siihen syitä ja tunnen itseni vähemmän näkymättömäksi. He etsivät varmasti minua, meitä ei ole muita (kaimani kuoli aika monta vuosikymmentä sitten tietääkseni ja oli aikuisikänsä Kuula).

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä mahdolliset työnantajat tekevät taustatarkistusta.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Niin voisi ajatella tai toivoa, mutta niiden googlaajien sijainti on ollut yleensä jossain ihan oudoissa yrityksissä. Ehkä mahdolliset työnantajat käyvät naapurissa käyttämässä nettiä :)

Blog Widget by LinkWithin