Taas tavallista arkea

Eilen illalla tein pahan arviointivirheen jännittävän kirjan kanssa. Lukiessa meni pitempään kuin kuvittelin (puoli kahteentoista, mikä on minulle kamalan myöhä) ja vaikkei kirja kauhean jännittävä ollutkaan (varsinkin kun olin lukenut viimeiset sivut ja tiesin kuka on syyllinen), siirtyi murhaaja uniini, hän oli sellainen petollinen ja ovela tyyppi, jota kukaan ei osannut epäillä. Rakastava perheenisä ja kaikkien kaveri. Kirjasta siirtyi uneeni joku rakkaussuhdekin, niistä on mukavampi nähdä unia.

Kävin aamulla hankkimassa ruokaa sunnuntaita varten. Jotkut piti hankkia kaupungista, toisia varten piti käydä kahdessa ruokakaupassa yhteensä kolme kertaa. Kuvittelisi että yhdestäkin automarketista löytäisi tarvitsemansa. Pelkään ettei ruoka riitä ja luulen että sitä jää taas reilusti yli (viimeksi päädyin anelemaan että ihmiset ottaisivat mukaansa piparkakkuja ja piirakkaa).

Löysin vanhantavaranliikkeestä sievän posliinikulhon, joka ei ollut kauhean kallis. Sain vielä euron alennusta kun minulla ei ollut ehkä tarpeeksi käteistä mukana (myyjä tarjosi alennusta kun vasta tutkin taskujani kolikoiden varalta, olisin kyllä voinut käydä automaatillakin). Minä pidän tuosta liikkeestä, siellä on mukava tunnelma ja se on sopivan rähjäinen, vanhassa autotallissa tai vastaavassa paikassa. Varsinaiset antiikkiliikkeet ovat liian pelottavia. Olen ostanut tuolta yhden tuolin ja yhden porrasjakkaran (joka on kauniin sininen, mutta ehkä hieman hutera) ja jotain pientä. Olin ehkä ennen innokkaampi sisustamaan ja käymään tuollaisissa liikkeissä.
Joku saattaa kuvitella että pidän tuosta väristä.

Kävin eilen uudestaan vesijuoksemassa. Tekniikkani oli parempi, nyt pääsin puolessa tunnissa altaan kuusi kertaa päästä päähän.

Tänään pitäisi vielä siivota.