Kustannusyhdistys Lukuvalo ry
Tiedote tapahtumauutisiin
3.5.2007
Julkaisuvapaa heti
Lukuvaloa turkulaisille Kirjan ja ruusun päivänä Turkulaiset kustantamot Enostone, Faros, k&h, Kirja-Aurora ja Pelipeitto sekä kiskolainen Lurra Editions ovat perustaneet Kustannusyhdistys Lukuvalon edistämään laatukirjojen pääsyä lukijoiden käsiin. Lukuvalo järjestää kirjojen esittely- ja myyntitapahtuman Turun kaupunginkirjaston Studio-tapahtumasalissa Kirjan ja ruusun päivänä 8.5.2007 klo 16-19.
Enostone julkistaa samalla kaksi uutta kirjaa - matkakirjan ja romaanin.
Kevään esikoinen on nuoren graafisen suunnittelijan, Katri Niinikankaan, nettipäiväkirjan pohjalta syntynyt Hollannin muistikirja. Siinä seurataan suomalaisnuoren vaihto-opiskelujaksoa tilburgilaisessa taideoppilaitoksessa sekä retkeilyä Hollannissa ja Belgiassa. Elävästi kuvitettu teos tarjoaa hyödyllisiä vinkkejä paitsi vaihto-opiskelua harkitsevalle, myös vaativalle kulttuuri- ja selkäreppumatkaajalle.
Esikoiskirjailijalle tekee seuraa turkulainen konkari Harri Raitis, jonka uusin romaani Tanner Tornin varjossa on jatkoa vuonna 2005 ilmestyneelle Tannerheimin ritareille. Romaani kuvaa sodan jälkeistä murrosta sotarikollisuuskysymyksen valossa: Suomen poliittinen eliitti sekä joukko rintamalla taistelleita joutuvat tukalaan tilanteeseen valvontakomission talutusnuorassa. Puoluesihteeri Unto Varjonen jatkaa taisteluaan itsenäisen Suomen puolesta kommunistien valtapyrkimyksiä vastaan.
Lisätietoja:
Vesa Niinikangas, Oy Enostone Ltd, Lukuvalo ry:n puheenjohtaja (02)
2515633, 050 340 4634 vesanias@enostone.fi
Ajatus itsestäni "esikoiskirjailijana" on kyllä aika huvittava. Koko juttu tuntuu edelleen vähän nololta, kyse ei ole mikään haaveen toteutumisesta enkä ole mikään oikea kirjoittaja (siitä huolimatta että kirjoitan melkein joka päivä...). Olen tehnyt kannen tuohon toiseenkin kirjaan, olin ihan tyytyväinen lopputulokseen (itse asiassa pidän enemmän siitä kuin oman kirjani kannesta) ja se on kai aika hyvä kirja jos on kiinnostunut tuosta aiheesta (itse en ole lukenut sitä kokonaan, en välttämättä lue niitä kirjoja joihin teen kannen, aina se ei ole tarpeellista).
En ole ollut pitkään aikaan anonyymi mutta tuo on nyt ensimmäinen kerta kuin nimeni on täällä selvästi näkyvillä (vaikka sen selvittäminen onkin äärettömän yksinkertaista), toivottavasti siitä ei seuraa mitään kauhean pahaa. Ennen ajattelin etten halua että mahdolliset työnantajat saisivat tietää blogistani mutta saatuani kaksi työkeikkaa blogin kautta ei se ehkä ole mikään maailmanloppu, vaikka saisivatkin tietää (varsinkaan kun minulla ei aikomustakaan puhua työnantajistani täällä).
Täytyy kyllä vielä sanoa kirjasta, ettei se varsinaisesti tarjoa vinkkejä "vaativalle selkäreppumatkaajalle", ellei hän satu olemaan kiinnostunut goottilaisista katedraaleista ja siitä miten vaikeaa voi olla löytää ei-pelottava ruokapaikka (mitään ruokapaikkavinkkejä on kyllä turha odottaa. Paitsi että Mejuffrouw Janssen Utrechtissa oli aika kiva paikka mutta ei ehkä vaativan reppumatkailijan makuun).
Tekstit
10 kommenttia:
Reppumatkailija tarvitsee erityisesti vinkkejä miten käsillä olevassa maassa pystyy säästämään, sniiduilemaan, elämään halvalla tai suorastaan ilmaiseksi.
Niinpä, sellaisia vinkkejä kirjastani ei ainakaan löydy (paitsi siitä miten junalla ja museoihin pääsee halvemmalla). Minulla mukavuus on tärkeämpää, jos siihen ei ole varaa niin en lähde ollenkaan.
No kyllä junavinkeistä aina hyötyä on :)
Miksi ihmeessä olet sitten päätynyt julkaiseen kirjana tuon, jos se on mielestäsi noloa?
On sanottu, että esseekirjallisuudessa tekstityyppi "ajattelin näin katedraalissa" kuulostaa jostakin syystä vaikuttavammalta kuin "ajattelin näin ollessani raveissa".
Nobelstraat, junavinkit ovat kyllä käteviä, minä en olisi varmaan uskaltanut matkustaa niillä lainkaan ellei eräs Hollannissa asunut ystäväni olisi opastanut etukäteen (siltikin odotin lentokentällä kaksi tuntia kun en uskaltanut matkustaa kuin tietyllä junalla jonka aikataulun olin katsonut netistä).
Anonyymi 1, en ole niin hölmö että olisin jättänyt tuollaisen tilaisuuden käyttämättä vain sen takia että se tuntuu nololta :)
Anonyymi 2, totta. Yritän kyllä muistella että ajattelinko jotain niissä katedraaleissa, pakkohan minun on ollut jotain ajatella mutta mitään ei kyllä tule mieleen. Tuo kirja on tyylilajiltaan lähinnä matkapäiväkirja (ja sopii sellaisena hyvin kustantamon kustannusohjelmaan, he ovat julkaisseet pari sellaista aikaisemminkin, kustantamo on suuntautunut viestintään, kulttuuriin ja matkailuun, kirjani sopii ihan hyvin siihen), joten ehkä se ei tarvitse mitään kauhean syvällistä ajattelua.
Onnittelut esikoiskirjailijalle!
Onnittelut kirjasta. Mainio juttu!
Kiitos :)
Onnittelut näin jälkijunassa, hieno juttu!
Lähetä kommentti