Anonyymi kysyi:
Miten suhtaudut itse transvestiitteihin tai muuten sukupuolinormeista poikkeaviin?
Minun täytyy tunnustaa että olen aika utelias, varsinkin kun kyseessä on elämäntapa joka poikkeaa omastani ja vaikuttaa eksoottiselta (mikä on johtanut myös siihen että kuuntelin erästä podcastia jossa puhutaan neulomisesta ja bdsm-elämäntavasta ja niiden yhdistelmästä). Transvestiitit ovat jollain tavalla kiehtovia, vaikkakaan eivät minua henkilökohtaisesti kiihottavia (lempielokuvani on ollut Adventures of Priscilla, Queen of the Desert). Transsukupuolisten kohtalo taas vaikuttaa minusta aika surulliselta. En tiedä mitä ajattelisin jos olisin parisuhteessa ja kumppanini paljastuisi transvestiitiksi tai transsukupuoliseksi mutta yleisesti ottaen en näe esim. transvetismissä mitään kovin kummallista. Olen tainnut joskus sanoa että vaikka itse taidankin päällisin puolin vaikuttaa aika stereotyyppiseltäkin tytöltä/naiselta ei sukupuolirooleilla ole kauheasti merkitystä minulle, tai ainakaan naisellisuuden määritelmällä. Minun on vaikeaa ymmärtää ajattelua että pitäisi tehdä jotain vain koska on nainen, kuten käyttää tiettyjä värejä tai tehdä tiettyjä juttuja vaikkei niistä pitäisikään. Vaikka varmaan itsekin teen sellaisia juttuja. Lapsuuden ympäristössäni ei ollut mitään voimakkaita miesten ja naisten rooleja eikä minulla ole mitään erityistä mielipidettä siitä millaisia oikeiden naisten pitää olla. Sekavan selitykseni idea taitaa olla että minusta biologian ei pitäisi määrätä sitä mitä voi tehdä ja miten. Olen kyllä viime vuosina ymmärtänyt että voi olla että biologialla on jotain merkitystä ja sukupuolella, vaikka sitä minun on ollutkin vaikeaa hyväksyä (tein joskus Setan testin sukupuolisuudesta ja sukupuolineutraali tulos sopi minulle kyllä hyvin).
Anonyymi kysyi myös:
Oletko muuten ajatellut kuivattaa omenoita talveksi?
Tämä olisi ollut varmaan parempi kommenttiosiovastauksena mutta vastaan näihin kaikkiin täällä. Minä olen kauhean nirso ruuan suhteen, maun ja vielä enemmän rakenteen. Sipulia inhoan eniten, sen makua ja erityisesti sitä millaista se on kypsennettynä. Rakenteen inhoaminen koskee aika monia kasviksia kypsennettyinä, esim. paprikaa en syö kuin raakana. Tomaatti kyllä kelpaa kypsennettynäkin. Ennakkoluulo rakennetta kohtaan koskee kuivattuja omenoitakin. En ole koskaan niitä syönyt ja pitäisi kokeilla mutta olen kauhean ennakkoluuloinen niitä kohtaan.
Muita kysymyksiä ei tainnutkaan olla (ne ovat edelleen tervetulleita). Kuvitustoiveisiin vastaan joskus myöhemmin.
Loppuun vielä kuva viime viikon perjantailta.
Pala Jyväsjärveä kävelyretkeltä Kuokkalassa. Kaukaisuudessa näkyvät valkoiset jutut ovat veneitä siirtolapuutarhan rannassa, siellä on saunakin joka ei näy kuvassa. Meillä oli siellä mökki vuoteen -95 asti, silloin mökistä luopuminen tuntui vaikealta mutta en ole kauheasti sitä kaivannut (paitsi ehkä sitä Antonovka-puuta tähän aikaan vuodesta).
Tekstit
5 kommenttia:
Suhtautuminen transvestiitteihin?
Eräs tuttavani on sellainen. Toimi takavuosina lähetyssaarnaajana ja monissa muissa ammateissa.
Sitten tuli sekoiluvaihe. Ja lopulta kaveri muutti itsensä leikkauksella naiseksi.
Herra muistakoon hyvyydellään ystävän kuolematonta sielua ja ruumista.
Leben und leben lassen. Ja siitä huolimatta: mies miehenä ja nainen naisena.
Sillä Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa.
Transvestismi ja transeksuaalisuus eivät ole sama asia.
Eikös Jumala sitäpaitsi yhden tarinan version mukaan luonut miehen ja naisen alunperin hermafrodiitiksi, omaksi kuvakseen?
Miten transseksuaalisuus on ristiriidassa sen kanssa, että jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen? Tuskin jumaluuden olemus rajoittuu ihmisen luomiin kapesiin katergorioihin siitä naiseudesta ja mieheydestä, siitä mitä ne meidän mielestämme tarkoittavat.
Minä olen antanut itseni ymmärtää että transsukupuolisuus on parempi termi sille että haluaa olla biologisen sukupuolensa vastakkaista sukupuolta, siihen kun ei liity seksi erityisesti, tai sen enempää kuin mitä ihmisten elämään yleensäkään.
Olen joskus lukenut myös ilmiöstä joka on enemmän transseksuaalinen ja esiintyy kai vain miehillä, heitä kiihottaa ajatus esim. siitä että heillä olisi rinnat, siis pelkkä tieto rinnoista olisi kiihottavaa. Tuossa artikkelissa oli haastateltu miehiä jotka olivat olleet tuon ilmiön takia varmoja että he ovat oikeasti naisia ja käyneet läpi prosessin (ilmeisesti jotenkin huijaamalla) ja huomanneet että oikeastaan he olisivat vain halunneet rinnat tai muuta vastaavaa. Se on aika surullista.
Hmm. Minä olen jotenkin aina kuvitellut että transseksuaalisuus ja transukupuolisuus liittyisivät toisiinsa siten, että transukupuolinen on ihminen, joka on jo läpikäynyt sukupuolenvaihdosleikkauksen ja transseksuaali ihminen, joka kokee syntyneensä väärään ruumiiseen (noin biologisen sukupuolen puolesta).
Transvestiitti taas pukeutuu vastakkisen sukupuolen vetimiin, muttei välttämättä halua vaihtaa sukulpuolta. Tai näin olen itse asian ymmärtänyt, en kyllä välttämättä le mitenkään oikeassa. Transtukikeskuksen sivuiltahan tämäkin asia selviäisi.
Ja nuo aiemmat kommenttini olivat siis Mikolle suunnattuja...
Lähetä kommentti