27.10.2007

Heräsin aivan liian aikaisin heviin, oletan että jotkut hevityypit pitävät jatkoja (täytyy sanoa että he ovat fiksumpia verrattuna opiskelija-asuntolan vastaaviin, nyt musiikkia tuskin kuuluu mutta en tiedä saanko enää unta). Tartuin aika hämärässä herätyskellooni, ilman silmälaseja se näytti kahdelta, käänsin sitä ja se alkoi näyttää puoli yhdeksältä, lopulta käänsin sen niin että sen jalat ovat alaspäin ja se oli jotain viiden tienoilla. Lauantaiaamuna voisi nukkua pidempäänkin.

Minulle oli tullut yllättävä ystäväpyyntö Facebookissa, yhdeltä samansukunimiseltä ihmiseltä. Luulen että meillä on yhteinen isoisän isoisä, ehkä voisimme sanoa olevamme jonkinlaisia serkuksia. En ole koskaan tavannut häntä, siitä sukuhaarasta en ole tainnut tavata kuin yhden. Joskus silloin isoisäni isän aikoihin kolme veljestä vaihtoi nimeään. Yksi oli pappi, hän kuoli naimattomana mielisairaalassa (niin minulle on kerrottu, hän oli myös sukumme varhaisin Jyväskylän lyseon kävijä, jos olisin aikoinaan halunnut olla sellainen hassu snobi kuin jotkut koulussa olisin voinut minäkin sanoa olleeni tavallaan neljännen polven lyseolainen). Toisesta veljestä tuli rautatieläinen (ja hänellä oli tytär, joka oli kaimani ja Toivo Kuulan veljen vaimo, hekin molemmat rautatieläisiä). Suku asui Oulussa ja taisi asua Turussakin, nykyään heidän jälkeläisensä tuntuvat keskittyvän Vaasaan. Kolmas veli oli kirjapainossa töissä ja jollain tavalla mielisairas hänkin, kuulemma pariin kertaan mielisairaalassa hoidossa hermojensa takia kunnes hän vuonna 1918 joutui Hennalan vankileirille (ilman poliittista vakaumusta), ei kestänyt sitä, karkasi ja teloitettiin hautaan jonka hän oli joutunut kaivamaan itse, sanoi hänen hyvähermoisempi ystävänsä joka palasi Jyväskylään kertomaan leskelle ja kuudelle lapselle, joista vain kaksi avioitui ja joista toisen lapsilla ei taida olla lapsia tai edes vaimoja, joten sukunimellisiäni ei tosiaankaan ole kovinkaan paljon. Isäni ja hänen kaksi veljeään lapsineen ja lapsenlapsineen ja sitten tuon rautatieläisen jälkeläiset. Tarkistin asian Väestörekisterin nimipalvelusta, meitä on 37, se tuntuu jotenkin hurjalta. Laskujeni mukaan minun lähisukuani heistä on 17, joten nuo toiset johtavat. Naispuoliset serkkuni, joilla tuo nimi on ollut ovat sen myös pitäneet, en ole varma minkä nimisiä toisen lapset ovat ja onko heitä useampi kuin yksi (olen kuullut kyllä hänen lapsistaan mutta en muista).
Olen ajatellut noita toisia anti-X:inä (tietysti X:n paikalla sukunimeni jota en halua paljastaa), tai ehkä me olemme niitä. Googlen perusteella he ovat menestyviä ja porvarillisia, lakimiehiä ja insinöörejä ja sellaisia, rotareita (vai oliko se Lions Club) ja kokoomuslaisia. Tarkemmin ajateltuna en tiedä olemmeko me yhtään erilaisia, en ikinä muista että todellakin yksi setäni on ekonomi ja toinen insinööri ja yhtä porvarillisia mekin olemme. Minusta on vain hauskaa että aika ei-kokoomuslaisella isälläni (hän oli kuulemma aika tunnettu tietyissä ei-porvarillisissa piireissä Jyväskylässä 1970-luvulla) on niin kokoomuslainen kaima. Ei sillä että kokoomuslaisuudessa olisi jotain vikaa (tai minun kasvatukseni mukaan tietysti on, mutta yritin olla suvaitsevainen).
En oikein tiedä mitä tekisin tuolle ystäväpyynnölle. Ei sen hyväksymisestä kai mitään haittaakaan ole ja tietyllä tavalla olisi hauskaa jos olisi tuollainen hämärä yhteys toiseen sukuhaaraan.

Minun olisi vaikeaa kuvitella että vaihtaisin nimeäni jos sattuisin menemään naimisiin, olen siihen aika kiintynyt. Minun on vaikeaa kuvitella vaihtavani sitä muutenkaan, esi-isieni nimet eivät ole yhtään niin hauskoja ja ovat paljon yleisempiäkin. Sisäiseen erilaiseen nuoreeni vetoaa se että minulla on harvinainen nimi.

Täytyy muistaa sanoa siitä isälleni, tänään olisi tarkoitus käydä hänen ja äitipuoleni kanssa silakkamarkkinoilla.

4 kommenttia:

-TC- kirjoitti...

Olet useaan otteeseen linkannut sivuillesi, kuviisi ja ties minne. Jokainen, joka lukee blogiasi, tietää nimesi.
Oikeasti.
Miksi sitten "et halua kertoa nimeäsi"?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Ilmaisin tuon hämärästi, kyse ei ole siitä etten haluaisi kertoa nimeäni, siinä tapauksessa en tietenkään olisi sitä kertonut. Kyse on siitä etten halua kirjoittaa sitä blogiini koska en halua että esim. Google löytäisi nimelläni blogini. Siihen taas on kaikenlaisia syitä.

-TC- kirjoitti...

Google löytää nimelläsi blogiisi. Tarkalleen ottaen: http://nakymaton.blogspot.com/2007/05/sain-eilen-kustantamosta-shkpostia.html

Olet huolimaton. x)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Niinpä se näköjään löytää muutakin, en olekaan testannut ilman lainausmerkkejä pitkään aikaan. No ei sille nyt tietenkään mahda mitään. Kirottu Google kun opetteli taivuttamaan suomea.

Blog Widget by LinkWithin