16.3.2008

Aarteita

Käsityömessuvierailu sujui aivan eri tavalla kuin kuvittelin. Olin ilmoittautunut turkulaisten neulojien porukkaan (koska ryhmälipulla säästi neljä euroa) mutta ajattelin että kulkisin messuilla yksin kun en tuntenut ketään kuitenkaan. Odotellessamme ryhmänjohtajaamme aloin kuitenkin juttelemaan kahden muun yksin tulleen kanssa ja päädyimme kiertelemään messuja yhdessä ja meillä (tai ainakin minulla ja muilla väittämänsä mukaan) oli todella hauskaa. Luulen että satunnainen ohikulkija olisi voinut luulla meitä kaveriporukaksi ihan hyvin. Kuvittelen että käytökseni tuollaisissa tilanteissa ei ole mitenkään poikkeuksellista, ujoksikaan ihmiseksi, että mukavien ventovieraiden kanssa saattaa riittää juttua ties miten pitkään ja vaikka mistä aiheista (kuten kunnianhimosta tulla sellaiseksi keski-ikäiseksi naiseksi joka pukeutuu värikkäisiin pellavakaapuihin ja kasvattaa alpakoita).
Messuostoksetkin olivat aivan odotusteni vastaisia, en ostanut yhtään lankaa, muuta kylläkin.

Ensin kuitenkin jotain muuta.

Minä, hieman hölmönnäköisenä, uudessa tuolissa uudessa harmaassa koltussa. Ja ylikasvaneilla hiuksilla.


Kevätsormikkaat (tai siis -sormettomat). Lanka on käsinkehrättyä, ostin sen viime jouluna markkinoilta (kuvittelen että myyjä oli Juuli). Lankaa jäi ylikin ja virkkasin siitä vielä kukan talvihattuuni. Minulla oli eilen niin keväinen olo että noiden lisäksi minulla oli kevätkengät ja kevätsukkahousut, kaikissa tuon tapaista vihreää. Täällä satoi kyllä lunta mutta se ei haittaa kevättunnelmaani.
(Näytän vähän paksulta mutta sille ei nyt mahda mitään. Tai tuossa vaatteessa voisi olla enemmän vyötäröä)

Sitten ostoksiin.


Ensin näytti siltä ettei mikään houkutellut minua tarpeeksi mutta sitten päädyimme kojulle josta olisin voinut ostaa melkein kaiken jos olisi ollut varaa (niinpä ostin vain kolme, nuo kuvissa näkyvät ja yhden joka menee lahjaksi). Virolainen taiteellinen käyttötavarakeramiikka taitaa olla minun makuuni sopivaa, olen käynyt viimeisillä Tallinnan matkoillani aina yhdessä liikkeessä ja ostanut tähän mennessä kolme mukia jotka ovat suosikkejani (ihanne-elämässäni kaikki ruokailuvälineeni olisivat vanhoja, kaikki lautaseni sinivalkoista vanhaa Arabiaa ja kaikki mukini käsityötä. En minä kyllä ole kauhean kaukana siitä). Messujen keramiikkamyyjä oli hänkin virolainen ja pikainen googlettaminen kertoi että hän myy töitään tallinnalaisessa galleriassa, joka on joko se sama jossa olen käynyt tai sen vieressä. Aika hauska sattuma ja ilmeisesti minulla on hyvin erikoistunut maku.


Olen törmännyt erääseen vanhoja tavaroita myyvään pariskuntaan joulumarkkinoilla Jyväskylässä ja viime vuonna Oulussa käsityömessuilla, silloin ostin värttinän (niitä oli nytkin myynnissä mutta minulle riittää ehkä yksi). Nyt ostin nappeja (ja kolme paria vanhoja pyöröpuikkoja jotka eivät ehkä ole hyviä mutta olivat halpoja ja sain toiselta messukaverilta vinkin siitä mistä Turusta saattaa löytää sopivan ohuita pyöröpuikkoja sukkien neulomiseen, kaksimillisiä). Niitä on yksi krossi valkoisia luunappeja ja toinen pieniä helmiäisnappeja. En ole ihan varma siitä mitä niillä teen mutta nekin olivat halpoja.


Tein sentään yhden neuleisiin liittyvän ostoksen, tai siis virkkaukseen. Tuo ei ole ehkä kaunein näkemäni virkkukoukku mutta taatusti kaunein omistamani. Ja sillä on ihan hyvä virkatakin. Takana näkyy keväthattuni, jos se joskus valmistuu, olen aloittanut sen varmaan neljä kertaa alusta.


Samalla lipulla pääsi taide- ja antiikkimessuillekin. Niiden tarjonta oli vähän ylihintaista minulle mutta löysin sentään jotain budjettiini sopivaakin (ja liikkeen, joka sopii keräilyharrastukseeni, myyjä ei näyttänyt pitävän minua yhtään outona kun sanoin kerääväni kummallisia valokuvia, sanoi vain että hänellä on niitä aika usein). Iso kuva on otettu jossain tehtaassa, niitä oli paljon muitakin mutta tuo oli hienoin. Muissa kuvissa on tyttöjä ja yrmeä mummo ja koiria ja porilaisen kartanon aita (joka olisi tehnyt siitä kalliin mutta minä sain nuo kaikki kuvat seitsemällä eurolla).

Illalla kävin kylvyssä pommin kanssa. Vedestä tuli aivan violettia.
Mahaani oli ilmestynyt kaksi uutta luomea yllättäen.
Virpojia ei tainnut tulla.
Olen kolmatta päivää iloinen.
Pitäisi varmaan syödä jotain (muutakin kuin virpojien suklaita. Aloitan kyllä uuden elämän pääsiäisen jälkeen. Taas).

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

apua, pommisivulla on jotain outoa: selaimeni sulkeutuu parin sekunnin päästä (kaikki avoinna olevat ikkunat) siitä kuin olen avannut tuon sivun.
t. Mariax

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Onpa ikävää, minun selaimessani se käyttäytyi ihan normaalisti.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis tuo sinun neulemekkosi! Ja nuo sormettomat ja keväthattusi on justiin sitä ihanaa vihreää (ainakin kuvissa) mistä tykkään. Ostin Taitoshopista taannoin vyyhtikaupalla tuon vihreää villalankaa, vaikken tiiä mitä siitä tekisi. Mutta kun sitä tulee niin harvoin vastaan langoissa, että mielelläni varastoin sitä kunnes keksin mitä siitä tulee.
Täällä Tampereellakin oli kädentaitomessut viime viikonvaihteessa, minä taas en säästynyt lankaostoksilta...
Katja

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Tuollainen vihreä houkuttaa minua aina, varsinkin nyt keväällä. Olen kuullut että Tampereen messut ovat vähän hienompia, tuolla oli vain muutama langan myyjä ja heilläkään ei ollut oikein mitään houkuttelevia lankoja, niinpä säästyin niiltä ostoksilta.

orange seeds kirjoitti...

Minullekin on tullut aikuisiällä mahaan ihan uusi luomi. Tiesin kyllä, että uusia luomia voi syntyä aikuisenakin, mutta silti se tuntui jotenkin kauhen yllätävältä.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minulle ilmestyi vuosi tai pari sitten kaksi luomea käteen, se tuntui jotenkin oudolta kun näin niiden ilmestymisen. Noita mahaluomia en ollut huomannut aiemmin ja ne ovat aika isojakin. Pitäisiköhän kysyä lääkäriltä pitäisikö niistä huolestua.

anne-mari kirjoitti...

Minullakaan ei ollut ongelmia tuon pommisivun kanssa.

Olipas sinulla mukavan touhukas viikonloppu.

Neulemekko nayttaa oikein kivalta. Ja ne sormettomat myos. Minakin kaipaan vihreaa kevaisin, vaikka taalla onkin vihreaa ympari vuoden. Kai se on niin kevaan vari kuitenkin. Onnittelut myos onnistuneista messuloydoista!

alinore kirjoitti...

kyllä ainakin tällä messukävijällä oli ihan oikeasti mukavaa. kiitos vain seurasta! :)
toivottavasti tavataan joskus toistekin, jos vaikka uskaltautuisin neuletapaamiseen.. yritän kerätä rohkeutta. heh.

niin, ja lushin pommit -ja itse asiassa kaikki muutkin tuotteet- on ihania! oletko muuten kuullut, että nyt on liike avattu vihdoin suomeenkin? espoon isosta omenasta tuo ihanuus löytyy (avattiin 14.3.). täytynee järjestää ekskursiota sinne suuntaan vielä tässä kevään aikana. :D

Kaura kirjoitti...

Tuo onnellisuushommeli lämmittää oikein erityisesti mieltä :-) Josko on kivaa myös blogishoppailla (vrt. ikkunaostosten teko), eli katsella hienoja värkkejä.

lupiini kirjoitti...

Ihan säädyttömän ihania mukeja! Haluaisitko kertoa tekijän/firman nimen, niin tietäisi, minne suunnata seuraavalla Tallinnan-reissulla? :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Anne-Mari, se oli kyllä aika mukava viikonloppu, sopivasti sosiaalisuutta ja lepoa (eilen lähinnä virkkasin ja luin).

Alinore, hauskaa että oli hauskaa :) Ja nähdään neuletapaamisissa.
Huomasinkin että Lush oli viimein tullut Suomeenkin, heidän nettikauppansa taidettiin avata tänään. Tai ei siellä vielä näyttänyt olevan mitään.

Kaura, onnellisuus tuntui minustakin kyllä aika mukavalta, toivottavasti se on tullut jäädäkseen, ainakin osaksi aikaa.

Lupiini, taiteilija on Piret Kändler (minun piti laittaa se näkyviin mutta se unohtui) ja hänen töitään myy Myy Art Müürivahella, ilmeisesti niitä myydään myös jossain Suomessa. Minulla on hänen sähköpostiosoitteensa, voit saada sen jos haluat.

Anonyymi kirjoitti...

Wau, mikä nainen..! Kurvit kohdallaan ja hiuksetkin niin kun pitää.

lupiini kirjoitti...

Kiitos tiedosta! Tallinnasta saa kyllä ihania keramiikkaesineitä, taiteellisia ja omaperäisiä.

Varmaan parempi, että en ota sitä sähköpostiosoitetta tai alan aktiivisesti keksiä itselleni tarvetta tilata niitä ihanuuskeramiikkoja :P Kiitos avuliaisuudesta, sinulla näkyy muutenkin olevan aika samanlainen maku kuin minulla ja se on yksi syy käydä tässä blogissasi (toki tekstisisällön lisäksi :)

Blog Widget by LinkWithin