Kokeilin viikonloppuna uutta ruokalajia soijarouheesta, se onnistui yllättävän hyvin. Ruokalajin inspiraationa toimi kiinalaisen ravintolan paistetut nuudelit kananpaloilla, tosin mukailtuna. Etsin netistä ohjeita nuudeleiden paistamiseen (yllättäen se tehdään niin että nuudelit keitetään ensin ja sitten paistetaan pannulla) ja sovelsin niitä. Paistoin liotettua soijarouhetta ja karkeaa porkkaraastetta öljyssä ja mausteissa, olin ostanut kaupasta makeaa soijakastiketta jota oli suositeltu jossain ohjeessa (ja joka oli kaikista halvinta soijakastikkeista), sitten lisäsin nuudelit ja pakasteesta herneitä ja vihreitä papuja ja paistoin ja lisäsin vähän soijakastiketta. Ja oli hyvää ja yhden annoksen hintakin jäi aika alhaiseksi, varmasti alle kahteen euroon, ehkä puoleentoista.
Olin eilen käymässä isäni luona, syömässä ja pienellä kävelylenkillä lähimaastossa. Siellä oli muun muassa tuo pelottava hanhi, joka oli onneksi aidan takana.
Olen lopulta onnistunut käyttämään kolmisen vuotta sitten ostamaani kuukuppia, jos se onnistuu jatkossakin niin se on kyllä aika kätevä juttu (toivottavasti tuo ei ole liian intiimiä teille). Tosin sivuilla kuvaillut mahdolliset ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut saavat minut hermostumaan, vaikka niiden olemassaolo ei tietenkään tarkoita että kaikilla on noita ongelmia, minä vain hermostun aina mahdollisista ongelmista mutta ei kupin kanssa voi kai mennä kauheasti vikaan, pahimmillaan ohivuotoa ja sellaista tai voi käydä niin kuin eräälle naiselle jonka piti mennä lääkärille poistattamaan kuppia mutta ei siihen kai voi kuolla tai muuta sellaista. Täytyy katsoa miten käy, olisi aika kätevää kun voisi säästää rahaa ja luontoa.
Etsin lankalaatikostani sopivaa lankaa mutta löysinkin sen sijaan yhden pyöröpuikon, jonka kuvittelin kadonneen varkaudessa. Nyt voisin aloittaa haaveilemani villatakin, kunhan vain saisin ensin tehtyä pari lahjatyötä.
11.50: Kuumeettomuuden hehkuttaminen oli vähän ennenaikaista, näköjään.
Tekstit
9 kommenttia:
Hitsit, muistinpas, että minullakin olisi kuukuppi kaapissa. Voisi sen käyttöä taas kokeilla.
Minullakin se oli kaapissa vuosia ja yritin välillä kokeilla mutta ei toiminut, nyt sain sen sentään sisään ja ulos, vaikka se vähän hankalalta tuntuikin. Mutta ehkä siinä oppii paremmaksi.
Kyllä siinä oppii. Minullakin oli ekalla käyttökerralla hieman ongelmia poisottamisessa, koska kuppiin muodostuu se alipaine... mutta kyllä kupin käyttöön oppi ja tottui ihan muutamassa kuukaudessa, ja sen jälkeen sitä ei enää edes ajattele.
Ruoka kuulosti hyvältä! Kurkkaa blogista, laitoin linkin hauskaan värisilmätestiin - tuli vain mieleen, kun niitä sävelkorvatestejä teit. :)
Kuukuppi on huippukeksintö! Vaatii pikkuisen harjoittelua, mutta tärkeintä on ettei hermostu eikä luovuta. En enää suostuisi muuta käyttämään (aloitin kuukupin käytön vasta loppukeväällä, joten aika äkkiä siihen tottuu).
Seeds, luotan nyt siihen että siihen tottuu, ainakaan kuppi ei tunnu miltään. Poisottamisessa tuntui hankalimmalta se ettei kupista saanut kunnolla otetta paineentasauksen jälkeenkään mutta kyllä se tuli ulos niin kaipa sen saa jatkossakin. Joskus luin naisesta joka tarvitsi lääkärin apua mutta hänellä se johtui anatomiastaan, joten sitä ei tarvitse pelätä kun olen saanut sen kerran ulos.
Tuazophia, se oli kyllä hyvää ruokaa, melkein parasta valmistamaani. Se oli hyvää tänäänkin kun söin sen lämmitettynä lounaaksi. Ja ainakin siitä sai vähän proteiinia, se on minulle se hankalin saatava.
Täytyy varmaan kirjoittaa kokeiluni ylös että muistan ne myöhemminkin.
Riikka, minustakin se vaikutti huippukeksinnöltä silloinkin kun en pystynyt käyttämään sitä. Ja rentoutuminen on kyllä tärkeää, muuten se ei onnistu, vaikka rentoutuminen voi kyllä olla vähän vaikeaa kun se tuntuu hankalalta.
Ja Tuazophia, värisilmänikään ei ollut kummoinen :) Aika hyvä mutta ei huippu.
Aina harmi lukea kuinka joudut suunnitelemaan rahan käyttöä, kun itse olen tottunut jo syömään mitä huvittaa välittämättä hinnasta :/ Toivottavasti saisit pian töitä.
Fanta
Lähetä kommentti