Väsymystä ja lapasia ja politiikkaa

En ole ihan terve vieläkään mutta terveempi ja kaipa selviän messuista. Eilen oli vielä kuumetta, tänään en ole viitsinyt mitata.
Väsymys on suurin ongelmani tällä hetkellä, minun on ollut vaikeaa nukahtaa viime aikoina ja eilenkin meni liian myöhään vaikka ei sentään kolmeen.

Jätin eilen ompelukurssin väliin, oloni oli sen verran nuutunut (ja vain flunssasta johtuen, ei masennuksesta). Luulen että se oli fiksua, harmittaa vain että ompelun aloittaminen siirtyi.

Tein eilen viimeisiä säilömisiä, nyt pakastin alkaa olla niin täynnä kuin se voi olla (pitää olla tilaa ruuille ja sämpylöille, taloudellinen ruokavalio vaatii sitä). Laskin että olen käyttänyt rahaa siihen 44 euroa ja että minulla on varastossa noin 135 annosta marjoja ja omenasosetta (pidän niistä tarkkaa kirjaa), joten se ei tule kauhean kalliiksi. Aika suuri osa oli kyllä ilmaisia, kaikki mustikat, osa puolukoista ja suurin osa omenoista. Mansikat olivat aika kalliita, viime vuonna maksoin viisi euroa vähemmän viideltä kilolta.
Pakastin on kyllä parhaita ostoksiani, en selviäisi ilman sitä. Tai sitten pitäisi lopettaa leipominen ja suurisuuntaisempi marjastaminen ja jäätelön syönti. En haluaisi.

Olen neulonut tänään siskolleni lapasia, hän lähetti kuvan jonkun animehahmon lapasista ja halusi samanlaiset. Pelkäsin etten ehtisi saada niitä valmiiksi ennen viikonloppua (hänkin tulee messuille) mutta yksinkertaiset lapaset paksuista langasta näyttävät valmistuvan noin viidessä tunnissa (jos niitä haluaisi myydä pitäisi kyllä olla nopeampi tai olemattomalla tuntipalkalla).

Yle avasi tänään kuntavaalikoneensa ja kävin testaamassa sitä. Kysymykset vaikuttivat järkeviltä (tosin jotkut olivat vähän vaikeita minulle, en tiedä olisiko Kaarina paras kuntaliitoskaveri Turulle) ja tulokset eivät yllättäneet minua, olen eniten samaa mieltä vihreiden ja vasemmistoliittolaisten ja muutaman demarin kanssa, vähiten kokoomuslaisten. Kotikasvatukseni on kyllä vaikuttanut minuun, en voisi kuvitella äänestäni ketään niin oikeistolaista kuin demaria (paitsi presidentinvaaleissa) ja jotenkin minulta on mennyt maku Vihreisiin. Joten ehkä äänestän itselleni tyypillisesti nuorehkoa vasemmistolaisnaista (joka ei todennäköisesti pääse läpi), ehkä jopa sitä joka oli eniten samaa mieltä kanssani tuossa. Hän ainakin vaikuttaa ihan järkevältä ihmiseltä.
Taidan olla aika stereotyyppinen nuori aikuinen kaupunkilaissinkku joka on pätkätöissä ja äänestää punavihreästi ja joka asuu painajaisissaan lietolaiselle pellolle rakennetussa omakotitalossa vieri vieressä muiden samanlaisten talojen kanssa (vaikka on niitä tietysti kamalampiakin paikkoja, joiden mielestä ehkä esimerkiksi tämä lähiö, mutta vaikka minulla olisikin varaa asua Liedossa niin valitsisin tämän, tai kaikista mieluiten keskustan läheisyyden, stereotyyppi kun olen). Minusta oma lapsuuden ympäristöni tuntuu kaikista ihanteellisimmalta tavalta asua lasten kanssa. Siellä oli paljon muita lapsia, päiväkoti omassa pihassa (se oli pieni ja sitä johti naapurimme), ympärillä metsää mutta kaupunki vieressä, tiivis naapuriyhteisö, joka ei ollut liian tiivis ja josta puuttui pienten kylien huonot puolet, yhteistä toimintaa, jonkinlaiseen yhteisöllisyyteen kasvamista ja erilaisuuden hyväksymistä, turvallisuutta ja niin edelleen. Voisin hyvin kuvitella asuvani vastaavassa paikassa jos minulla on joskus oma perhe tai sitten vaikka eläkkeellä.