20.1.2009

Unelmaton

Olen viime aikoina törmännyt eri yhteyksissä listoihin siitä mitä kirjoittajat haluaisivat tehdä ennen kuin kuolevat tai täyttävät 30 (minulla on puolitoista vuotta aikaa, aika hurjaa) tai 50 tai jotain. Minulla ei ole juuri mitään sellaista. En ehkä osaa haaveilla asioista, joiden toteuttaminen ei ole helppoa tai yksinkertaista, yleensä jos haluan tehdä jotain niin myös teen niin. Mutta unelmani koskevat enemmän vaatteiden ompelua ja askartelua ja sellaista, minulla ei ole suuria unelmia, muuta kuin tietysti se että voisin joskus tienata elantoni mutta unelmien ei kai pitäisi olla työhön liittyviä, olen lukenut sen joskus jostain. En unelmoi kaukomatkoista tai laskuvarjohypyistä (enemmän näen painajaisia) tai häistä (sekin oli lapsuuteni kauhukuvia kunnes tajusin että pakanoiden ei tarvitse mennä kirkossa naimisiin) eikä laihtumiseenikaan liity mitään suuria unelmia, muuta kuin se että toivon laihtuvani. Toisaalta se on hyvä, minulla on tapana toteuttaa asioita joista haaveilen, kuten vaikka ompelukurssi tai viimevuotinen Tukholman matka tai Hollannissa tekemäni lomamatka pienelle saarelle, se on ehkä upein lomani (mitähän kertoo minusta se että unelmalomani kesti pari päivää ja olin siellä yksin) mutta toisaalta en tiedä annanko itselleni luvan haaveilla tarpeeksi isosti, ehkä se tekisi mielelleni hyvää.
Minulla on kyllä asioita joita haluaisin tehdä, mutta ne eivät ole niin merkityksellisiä että sanoisin niitä unelmiksi. Minusta olisi hauskaa käydä Barcelonassa ja Walesissa ja Färsaarilla ja vielä kerran Hollannissa ja tehdä pyöräretki Turun saaristoon (voi olla että ensi kesänä teen jopa yhden yön retken) ja näkisin oikeastaan myös mielelläni Yhdysvaltojen länsirannikon metsät mutta mikään noista ei ole sellainen että oikeasti haaveilen siitä. Tai sitten anna itseni haaveilla. Haluaisin kokea millaista on olla rakastunut ja olla parisuhteessa, mutta ehkä enemmän uteliaisuudesta, sekään ei tunnu välttämättömältä. Minusta olisi hauskaa jos Jayne Ann Krentz -kokoelmani olisi täydellinen, mutta sekään ei ole varsinainen haave kun toteutan sitä hitaasti, ne kirjat eivät ole niin hyviä että ne olisi pakko omistaa. Haluaisin tulla niin hyväksi ompelijaksi että voisin ommella itselleni tyylikkään villakangastakin, mutta olen oikeastaan sitäkin toteuttamassa hitaasti, ensin harjoittelen helpommilla vaatteilla (nyt voisin kokeilla t-paitojen tekemistä saumurilla, se ei nyt edistä tavoitettani mutta minulla olisi käyttöä parille paidalle). Haluaisin joskus asua sellaisessa asunnossa jossa olisi työhuone, mutta tämänhetkisessä tilanteessani nykyinen kotini toimii hyvin. Unelmoin kodista joka olisi kalustettu lähinnä vanhoilla tavaroilla ja käsintehdyillä jutuilla, mutta niin asuntoni onkin.
Ehkä minä olen vain passiivinen ja välinpitämätön.

8 kommenttia:

Louhi kirjoitti...

Eipä minullakaan ole mitään kovin kummoisia unelmia. Lähinnä se, että ei tulisi ainakaan sairaammaksi. Tietysti haluaisin myös pitää saman miehen ja hankkia epäekologisen ison talon kaupungin ulkopuolelta, johon voisi kerätä vanhoja kissoja. Haluaisin harrastaa ratsastusta mahdollisimman pitkään. Unelmoin siitä, että osaisin tehdä itselleni vaatteita neuloen ja ommellen tai miniatyyrivaatteita ja nukkekoteja.

Laiza kirjoitti...

En minäkään haaveile mistään kovin suuresta. Ne ovat enemmän sellaisia ajatuksia jossain alitajunnassa. Olisihan se kiva matkustaa tai asua ihanassa talossa, mutta mitään sellaista oikein konkreettista haavetta minulla ei ole. Olen aika vähään tyytyväinen ihminen.

anne-mari kirjoitti...

Ehka se on realismia, kun ei turhan suuria haaveile.

En minakaan ole mitaan listoja tehnyt, en kun 30 alkoi lahestymaan, enka nyt kun 40 lahestyy, mutta tokihan sita haaveilee yhdesta jos toisestakin asiasta. Jotkut haaveet on toteutettavissa ja jotkut ei. Ja jotkut on toteutettavaissa mutta ei kannata toteuttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Sitä ei aina tiedä mistä unelmoi ennen kuin sen tekee konkreettiseksi itselle ja se voi ollakin yllättävän hauskaa sitten unelmien toteuttaminen. Konkretisointiin auttaa ns. Dream/ Vision board:
http://www.wikihow.com/Make-a-Dream-Board
T. Antiloop

Seilori kirjoitti...

Voisitko kertoa enemmän Yhdysvaltojen länsirannikon metsistä? Jäi kiinnostamaan tuo. :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Hauskoja unelmia teillä :) Ehkä pienet ja toteuttavat unelmat ovat parhaita?

Antiloop, täytyy tutustua tuohon.

Seilori, siellä on jättiläispunapuita ja vähän pohjoisempana lauhkean vyöhykkeen sademetsiä (linkin ensimmäinen kuva saa suunnilleen kylmät väreet selkäpiihini, se on sellainen kuin metsät mielikuvissani ovat).

Noctuid kirjoitti...

Muistan, että olisin halunnut käydä noissa metsissä silloin kun kävin Washingtonin osavaltiossa, mutta sitä olisi ollut hankala järjestää :(

Seilori kirjoitti...

Upean vehreitä maisemia nuo metsät kyllä tarjoaa. Näin talvella, kun ympäristön värit koostuvat pääosin harmaasta ja valkoisesta (viime aikoina on ollut kovin pilvistä), on ihanaa sukeltaa kuvien tai ajatusten kautta värikylläisiin keväisiin/kesäisiin maisemiin. Itse haaveilen tällä hetkellä eniten kesäisestä merestä.

Blog Widget by LinkWithin