21.5.2009

Helatorstai

Minun oli tarkoitus olla tänään hyvin ahkera ja vain ommella koko päivä. En ole varma miksi, muuten kuin että vapaapäivät pitäisi käyttää hyödyksi mutta menin eilen liian myöhään nukkumaan ja päätin että minulle on hyödyllisempää ja hauskempaa vain rentoutua, en muista milloin minulla on ollut viimeksi sellainen päivä.

Pesin kyllä pyykkiä ja tein vähän työjuttuja, siinä on tarpeeksi.

Rikoin eilen lupaukseni itselleni ja ostin kolme kirjaa. Mutta ne maksoivat yhteensä kolme euroa ja ovat vanhoja oppikirjoja joita voi käyttää askarteluissa (siinä meni toinen lupaus olla ostamatta askartelutarvikkeita...) ja yhden tarvitsen yhteen vaihtoon.

Rahaa meni siihenkin että jouduin menemään bussilla kotiin. Pyöräni oli nimittäin paikassa jossa se joutui yllättävän aikaisin lukkojen taakse ja vapautuu sieltä vasta parin päivän jälkeen. Ja toivottavasti säilyy siellä (mutta se on kyllä turvallisempi pyöränsäilytyspaikka kuin vaikka kotipihani, luulen). Vähän tunsin itseni tyhmäksi ja huvituin siitä enkä tiedä olisiko terveellisempää ärsyyntyä vai onko terveellinen reaktio juuri se ettei ota tuollaisia pikkujuttuja liian vakavasti. Ainakin se on hauskempaa.

Tapasin kaupungilla erään tytön, joka taitaa olla ainoa osa turkulaista sosiaalista elämääni jota en ole tavannut netin kautta (pois lukien joitain isäni ja äitipuoleni ystäviä jotka kyllä tunnen mutta jotka eivät ole varsinaisesti minun tuttujani ja pois lukien tietysti isäni ja äitipuoleni joita en ilmeisestikään ole tavannut netissä vaikka molemmat ovatkin Facebook-kavereitani). Tunnen tuon tytön vähän niin kuin töiden kautta enkä ole tavannut häntä pitkään aikaan, oli mukavaa käydä kahvilla ja jutella. Netin kautta tutustumisessa ei ole mitään vikaa mutta siinä on puolensa ettei toinen lue blogia (tai ehkä lukenut), hän ei ainakaan tiedä suunnilleen kaikkia elämäni yksityiskohtia!

Minulle oli joskus tärkeää etteivät "oikean" tai siis netin ulkopuolisen elämäni ihmiset lue blogiani mutta nykyään se on niin vähän tunnustuksellinen ja aika yleinen ettei sillä olisi mitään väliä. Ja en tiedä miksi oli parempi että tuntemattomat lukivat tunnustuksiani eivätkä tutut.
Tuntemattomista ei tarvitse niin välittää, heitä ei ainakaan yleensä tarvitse kohdata kasvokkain.

Ei kommentteja:

Blog Widget by LinkWithin