7.5.2009

Perjantai

Minun tekisi mieli tehdä kevätretki Helsinkiin, se on minulle perinne. En vain tiedä raaskinko, olen ollut kauhean huoleton rahan suhteen ja nyt pitäisi ruveta säästäväiseksi. Mutta ehkä Helsinkiin olisi varaa.

Eilen esimerkiksi kävi taas näin.

Kehystetty kuva maksoi 50 senttiä ja kirpputorin myyjä oli sitä mieltä että se oli loistava löytö, suorastaan antiikkia. Varmasti löytyy ihmisiä, jotka keräilevät valokuvia teollisuusrakennuksista mutta jotenkin kuva Oy Vehnä Ab:n rouhevaraston rakennustyömaalta vuodelta 1968 ei tunnu minusta niin kauhean antiikkiselta. Ostin sen kehyksen takia mutta voi olla etten sittenkään raaski muokata sitä, lasiin on liimattu nimilappu joka pitäisi ottaa irti. Olen yrittänyt löytää halpaa vanhaa kehystä yhdelle A4-kokoiselle kuvalle mutta voi olla että jatkan etsimistä.
Kupit ovat mahdollisille uusille mehikasveille tai muuhun käyttöön, niillä voi tehdä vaikka mitä, esimerkiksi suloisia neulatyynyjä. Tuo ruusukuppi on juuri sellainen kuin parittoman kirpputorilta löydetyn kuuluukin. Nenäliina on mystiseen tulevaan käsityökäyttöön (jos raaskin), odotan että joku päivä keksin mitä haluan tehdä niillä ja sitten olen iloinen kun minulla on nenäliinavarasto. Tietysti niitä voisi käyttää ihan nenäliinoinakin, jos haluaisi, mutta se olisi liian helppoa. Etiketit voisivat olla myös askartelutarkoituksiin mutta luulen etten ikinä raaskin käyttää niitä. Tuo pääskynen on niin hieno että sen voisi hyvin kehystääkin. Ja Viikonloppu-lehti on toivon mukaan hyvää askartelumateriaalia (olen kiinnostunut erityisesti vanhoista mainoksista), jos siis raaskin leikellä sitä. Edelliseltä kirpputoriretkeltäni löysin vanhan biologian oppikirjan, jota oli jo leikelty, se oli hyvä löytö.

Koivuissa on jo hiirenkorvat ja ikkunani alla oleva nurmikko tuntuu vihertyneen yhdessä yössä. Näyttää siltä että yön aikana on satanut, kaikki värit ovat voimakkaampia.
Mukavaa.

Lähetin taas toissapäivänä muutaman vaihtokirjeen.

Ne olivat tällä kertaa ihan kirjeitä niin että kuplakuori tuntui liioittelulta. Minulla ei ollut kuitenkaan sopivan kokoisia kirjekuoria niinpä päädyin taittelemaan ne itse. Tarpeeksi ison ja kestävän paperin löytäminen oli vähän hankalaa (kokeilin ensin mainoksilla) kunnes löysin yhdestä laatikosta kirjahyllyni mukana tulleet hyllypaperit. Se sopi täydellisesti kirjekuoriin.

Kävin eilenkin postissa, olin unohtanut kokonaan lähettää mummolleni äitienpäiväkortin. Yhdessä kortissa luki "Joskus on tärkeämpää unohtaa kuin muistaa". Se olisi ollut vähän turhan osuva sekä minulle että dementoituneelle mummolleni ja päädyin ostamaan kortin jossa kiiltokuvapääskynen kantaa kirjettä suussaan.

Huomenna ovat tätini syntymäpäivät ja minun pitäisi keksiä mitä otan sinne mukaan. Yritän pakata tällä kertaa kevyesti, olen poissa vain viikonlopun mutta se on minulle vaikeaa.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihania nuo neulatyynyt! Peittoavat mennen tullen ne cupcake-malliset, jos olet nähnyt niitä.

Mulla on vähän samaa vikaa, etten hennoisi käyttää materiaaleja, joita olen hankkinut, vaikka olisinkin hankkinut ne just askartelua tms. varten. Ihan typerää. Pitäisi parantaa tapani, sillä alan olla asiassa jo hamsteriasteella...

-annakaisu

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Olen ihaillut noita neulatyynyjä ennenkin ja nyt niihin saisi ohjeenkin, täytyy harkita ostamista. Sitten joskus kun olen saanut toteutettua muut ideani :)

Minä olen kyllä aivan hamsteriasteella. Ei yhtään auta että innostun jostain jutusta ja sitten hankin siihen välineitä ja teen vähän jotain ja sitten innostun jostain muusta. Yritän nyt käyttää jo olemassa olevia välineitäni, niitä on sen verran, en kyllä tiedä miten onnistun kun itsekuri ei näytä olevan vahvuuksiani. Mutta luotan siihen että innostukset palaavat ja sitten olen iloinen että minulla on esimerkiksi niin paljon puuvärejä ettei minun ehkä ikinä tarvitse hankkia niitä lisää (joskus oli aika ettei minua voinut päästää taiteilijatarvikeliikkeisiin, niissä oli vaarallista, tämä käytökseni ei ole mitään uutta).

Tinka kirjoitti...

Itetehyt kirjekuoret on ihan parhaita :) Nuokin niin nättejä!

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minua vähän hirvittää miten ne selviävät matkasta Atlantin yli, mutta ne on kyllä teipattu hyvin.

Anonyymi kirjoitti...

"Eilen esimerkiksi kävi taas näin."

Hauska. :D
Olen itsekin taipuvainen hamstraamaan kaikenlaista "varmasti-joskus-tarvittavaa" ja "ehkä-mutta-ehkäkin-riittää-tarvittavaa" ja ihan rehellisestikin voin sanoa, etten juurikaan löydä kotoani tarviketta, jonka tietäisin tulevaisuudessakin hyödyttömäksi. Kaiken säilytys on sitten ihan toinen juttu.. ;)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minä pelkään että kohta kotini on täynnä niitä kaikkia hyllyjä ja lipastoja ja laatikoita kaiken ehkä tarpeellisen säilyttämiseen niin että kohta en mahdu enää itse tänne :)

Veloena kirjoitti...

Hip, tule Helsinkiin retkelle, joo! Voisin tulla mukaan ainakin Fidan tukkutoriosuuteen, siellä on kaikki vaatteet euksan ja paljon nappeja, huiveja jne. halvemmalla.

Ja sitten kahville Villipuutarhaan, olen varma, että rakastuisit siihen.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Tuo kuulostaisi hyvältä, tosin luulen että joudun tekemään retken jonakin sunnuntaina ja Fida ei ole auki silloin.

Blog Widget by LinkWithin