Olen iloinen että minua jaksettiin houkutella uimaan ja että menin, siellä oli nimittäin hauskaa. Kuutamoa ei oikein ollut mutta taivas oli kirkas ja tumma ja vesi lämmintä ja ilma niin kylmä että se höyrysi, vesi siis. Ja vesijuoksuvyön kanssa oli mukava lillua, muuten en olisi voinut olla vedessä yli tuntia. Lasittomuus toimi hyvin kun seurueessa (sekin oli mukavaa, olla osana seuruetta vaihteeksi) oli naisiakin ja seurasin heitä ja maauimala oli järjestetty niin että olisi aika vaikeaa eksyä miesten pukuhuoneeseen. Tai eksyä muutenkaan. Seurueesta olisi ollut helpompi eksyä mutta he löysivät minut kuitenkin tai minä heidät. Lasien kanssa olisi ollut yhtä hankalaa, onnistuin nimittäin joutumaan täysin veden alle vahingossa. Uimalassa oli Iida Umpikujan keikka, samoin oli Kirjakahvilassa jossa olimme ennen uintia (minulla on ollut viime aikoina aika kultturellia). Ja törmäsin laulajaan vielä saunassakin ja uskalsin puhua hänelle mutta unohdin sanoa että keikka oli hauska.
Ja kotona olin vasta kolmen maissa.
Viikonloppuna en sitten tehnyt oikein mitään paitsi lepäsin ja luin ja söin ja kävin vähän metsässä ja järjestin kirjahyllyni uudestaan (vanhoja kirjoja on kertynyt niin paljon että ne tarvitsisivat lisää tilaa).
Ja kokeilin viilin tekemistä, vielä ei tiedä miten se onnistui.
Syksyn merkkejä: Olen alkanut ajatella joululahjoja ja neulomista.
17.8.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti