Bonchi ja unipöytäliina

Uskoin eilen säätiedotuksiin ja lähdin toiveikkaana aamulla kävelylle. Olin vähän pettynyt, ei siellä ollutkaan räntää, vähän kylmää vain.


Sain joku aika sitten isältäni ja äitipuoleltani viherkasveja, mukaan lukien jonkinlaisen koristepaprikan, joka oli vähän hankala kun se oli aika iso. Satuin lukemaan kirjamessuviikonloppuna Turun sanomista bonsai-chileistä ja ajattelin että sitä voisi kokeilla, en tiedä miten chilit ja koristepaprikat (jos se edes oli sellainen) suhtautuvat toisiinsa mutta ainakin se oli sen verran samannäköinen että ohjeiden noudattaminen oli helppoa. Tai melkein noudattaminen, minulla oli bonsai-ruukku mutta multa oli jotain ties mitä (sekoitettuna sen vanhaan multaan) eikä minulla tietenkään ole mitään puutarhasaksia. Mutta hyvin näytti katkeavan tavallisillakin.
Tuon perusteella olisi voinut kuvitella että paprika olisi vain kuollut pois mutta se näytti innostuneen leikkaamisesta ja on tehnyt viikossa valtavasti uusia lehtiä.


Mysteerikasvikin voi hyvin, se on alkanut tehdä nuppuja. Ja minä olen alkanut kuvittelemaan että sekin on joku paprika (välillä ajattelin että se on joku rikkaruoho, mutta ne eivät yleensä taida käyttää puolta vuotta kasvamiseen).

Mukava ihminen oli eilen kylässä ja oli taas erittäin mukavaa. Katsoimme Yle Areenasta dokumentin (sen voi katsoa 18.10. asti), joka oli todella hyvä. Aiheeltaan mutta myös toteutukseltaan.

Näin unta että olin Marimekossa ostamassa pöytäliinaa, mutta kaikki kankaat siellä maksoivat jotain satasen metri ja jätin ostamatta. Kun heräsin tajusin etten edes käytä pöytäliinoja. Syynä uneen taisi olla eilen soittanut lehtikauppias, tilaajalahjana olisi saanut jonkun hienon pöytäliinan (mutta ei niin hienoa kuin unessani, siinä oli pitsiä ja printtiä ja kirjontaa kollaasinomaisesti ja kun näin sen huudahdin ihastuksesta. Harmi vain että se oli niin kallis ja unta).