Torstai

Minusta tuntuu siltä että olen viime aikoina lähinnä ulkoillut ja tunnen siitä vähän huonoa omaatuntoa, mikä on tietysti aika tyhmää. Olen tehnyt vähän töitä ja odotan tietoa viimeviikkoisen haastattelun tuloksista (he lupasivat ilmoittaa kaikille ensi viikkoon mennessä ja vaikuttivat siltä että pitävät lupauksensa) ja luulen että tässä tilanteessa on aika tärkeää pitää itsestäni huolta. Varsinkin kun aurinko on paistanut. Kuuntelen podcasteja tai äänikirjoja ja vaeltelen lähimetsässä pari tuntia.
Olen huomannut ajattelevani asioita, jotka ovat yleensä merkki lähestyvästä ahdistuksesta, kuolemaa ja maailmanloppua ja sellaista. Minulla on myös samanlaisia ajatuksia kuin silloin kun ensimmäisen kerran ahdistuin pahasti, että elämäni on niin hyvää ettei se voi jatkua niin, että kotini on niin mukava ettei se onni voi kestää ja niin edelleen. Että minulla on ollut niin hyvä tuuri ansaitsematta että karma vielä tulee ja kostaa tai jotain. Mutta en tiedä voiko elämääni varsinaisesti sanoa kauhean loisteliaaksi. Olen köyhä ja lihava ja suurimmaksi osaksi työtön ja asun vähän ankeassa paikassa ja niin edelleen.

Toisaalta, olen vähemmän ahdistunut (ja useimmiten en lainkaan ahdistunut) kuin olisin kuvitellut, siitä on hyötyä että minulla on ollut tänä kesänä ja syksynä kaikenlaista puuhaa ja sosiaalisuutta.
Tuttavuuteni mukavan ihmisen kanssa on tehnyt minulle hyvää, monella tavalla. Ja opettanut minulle vähän yllättäviäkin asioita itsestäni. Esimerkiksi sen etten ole hankala sellaisilla tavoilla kuin olin joskus kuvitellut vaan aivan muilla (esimerkiksi toisen ihmisen kanssa nukkuminen on todella vaikeaa minulle, vaikka sen kyllä tiesinkin).

Kävelyretkeni eivät ole välttämättä kauhean urheilullisia, metsässä on nimittäin vieläkin sen verran puolukoita että niitä on pakko kerätä. Minulla on pieniä muovipusseja mukana ja mukaan saattaa tulla pari desiä marjoja, ei paljon mutta sen verran että jos käyn joka päivä metsässä niin kerään niitä enemmän kuin ehdin syödä. Minulla on nimittäin jääkaapissa purkki, jossa on puolukkasurvosta, jota syön aina aamuisin. Pussilliset marjoja varastoin vain jääkaapissa kunnes astia on tyhjä, jolloin survon ne (puolukat ovat käteviä säilyvyydessään). Nyt minulla on vain aika paljon survosta ja kolme pussillista puolukoita, täytyy varmaan survoa nekin ja lisätä entisten joukkoon.
Aamiaiseni esimerkiksi tänään on aika hyvä ja terveellisen oloinen. Rooibosta (jonka sain tuliaisiksi ja joka on maustettu manteleilla, ruusunnupuilla ja valkoisella suklaalla ja maistuu lähinnä marsipaanilta) ja kuivattua ruisleipää ja maustamatonta jogurttia puolikkaan banaanin, puolukkasurvoksen, hampun- ja pellavansiementen (manteleitakin olisi mutta säästelen niitä) ja ruskean sokerin (koska puolukka on vähän liian vahvaa, sokeria on vain ripoteltu päälle ja yritän ajatella että monet käyttävät sokeria teessä ja kahvissakin) kanssa.