Kun heräsin keskiviikkoaamuna ensimmäinen ajatukseni oli että toivottavasti on aamu (puoli kuusi oli onneksi tarpeeksi aamu minulle). Joku laite (asuntoni ulkopuolella) alkoi pitämään ääntä tiistai-iltapäivänä ja jatkoi läpi yön ja pelkäsin etten pystyisi nukkumaan sen kanssa, mutta onnistuin vaikka olinkin hirveän väsynyt koko päivän, parin kilometrin matka kaupungin toiselle puolelle tuntui aivan loputtomalta.
Kun lähdin töistä kohti seuraavaa työtä, oli sen verran kirkasta että piti laittaa aurinkolasit päähän vaikka aurinko ei paistanutkaan. Puolessa välissä alkoi sataa lunta ja tuntui vähän hassulta pitää aurinkolaseja sellaisessa säässä (minusta niiden käyttäminen talvella tuntuu muutenkin vähän hassulta) mutta sitten taas häikäisi. En kuitenkaan näyttänyt oudolta ja se kai on tärkeää, muka.
Kävin matkan varrella kangaskaupassa, josta ostin materiaalit laukkuun, oli minulla oikeaa asiaakin (haluaisin kirjoa äidille syntymäpäivälahjaksi tyynyn mutta en ole löytänyt sopivaa kangasta ja sen pitäisi olla valmiina huolestuttavan pian) mutta halusin myös näyttää laukkua. Se on varmaan aika huomionkipeää mutta olen siitä sen verran ylpeä ja iloinen siitä että löysin niin hyvät kankaat että halusin näyttää mitä niistä on tullut. Hän oli erittäin vaikuttunut ("se on kyllä hieno") ja kysyi olenko alan opiskelija.
Kiersin myös sellaista kautta että pääsin ihmettelemään kansainvälistä lehdistöä (Turussa on ollut aika jännittävää maaliskuussa).
Illalla pääsin kyllä eroon kaikista harhaluuloista ompelutaitojeni suhteen. Haluan saada ulkoiluhousut tällä kerralla valmiiksi ja minun piti ommella niitä vähän kotona mutta juutuin yhteen kohtaan eikä Googlekaan auttanut. Soitin sitten äidille ja hän oli samaa mieltä minun kanssani siitä että jotenkin pitäisi huolehtia siitä että nappi ja napinläpi kohtaavat mutta en uskaltanut kuitenkaan ommella omin päin. Täytyy yrittää saada kurssilla paljon aikaan, olisi kiva jos housut olisivat pian valmiit.
Minulla on idea seuraavaankin työhön, mutta en tiedä ehtisinkö tehdä sitä, kurssi loppuu muistaakseni joskus huhtikuussa (mutta voisin ommella vaatteen loppuun kotona). Tajusin nimittäin viime viikolla että hyödyllisin vaate jonka voisin ommella olisi farkkutyyppiset housut, niiden ostaminen on ehkä kaikista ikävintä, ja kun löytää viimein sopivan mallin ne maksavat ainakin viisikymppiä. Selviäisi aika paljon helpommalla ja halvemmalla jos osaisi ommella itse. Olen todennäköisesti väärässä mutta vuoritettujen vetoketjutaskullisten housujen jälkeen farkut näyttävät suorastaan yksinkertaisilta. Pitäisi vain löytää hyvä kaava.
Tekstit
2 kommenttia:
Kun olet onnistunut tekemään hyvät ja istuvat vuoritetut housut, jossa on pieniä yksityiskohtia ja jotka ovat liukasta kangasta (?), olen melkoisen varma, että farkkujen ompelu onnistuu :) Itselläni on hermo meinannut mennä vain joskus, lähinnä vetoketjussa ja vyölenkeissä (moninkertainen farkkukangas on _tosi_ paksua).
Suurin haaste voi olla löytää sopiva ja istuva malli: itsetehtyjä kun ei voi etukäteen sovittaa samalla tavalla kuin kaupassa. Jos ehtisit löytää sopivan kaavan ennen kurssin loppua, niin voisit hyödyntää open apua kaavan sovittamisessa ja muokkaamisessa, jos siihen vaikka tarvitsee tehdä muutoksia.
En tiedä ovatko nuo ulkoiluhousut niin hyvin istuvat (joudun purkamaan vyötärön että saan siitä sopivan kokoisen) ja kangaskin on kyllä kaikkea muuta kuin liukasta mutta luulen että nuo ovat olleet monimutkaisemmat kuin tavalliset farkut. Tekisin ne varmaan vähän oikeaa farkkukangasta ohuemmasta, sellaisesta joustavasta, mutta siitäkin kyllä tulee varmaan aika paksu. Ehkä jätän vyölenkit kokonaan pois. Kaavan löytyminen voi kyllä olla vaikeaa. Joka tyypin kaavakirjassa on perushousujen kaava ja hyvä ohje, sitä pystyisi ehkä muokkaamaan. Kurssi näyttää jatkuvan vielä vajaan kuukauden, siinä ajassa saisi varmaan muokattua kaavaa sopivaksi, se on ehkä se suurin ongelma johon tarvitsen apua.
Lähetä kommentti