Maanantai

Sähkölaskusta kävi ilmi että käytän kolmen kuukauden aikana arkiruuan valmistamiseen sähköä noin kuuden euron verran, sen paljon pienempi lasku oli aikaisempaan verrattuna. Ja ainoa muutos on se että syön töissä. Sähkölaskuni ei ole mielestäni mitenkään paha, pakastin tietysti kuluttaa aika paljon energiaa (mutta on niin kätevä) ja tietokone on päällä aina kun olen kotona, mutta minulla ei ole pesukoneita tai televisiota tai saunaa tai sellaista. Vaikka se olisikin mahdollista (meillä on sähkösopimus taloyhtiön puolesta) en varmaan lähtisi kilpailuttamaan, toisaalta en ole kilpailuttanut yhtään mitään vaikka kai pitäisi.

Olin lauantaina hyvä asiakas. Ostin silmälasit osamaksulla ja minulle sanottiin että saan laskut sitten kotiin. Siitä on nyt kaksi kuukautta ja olin vähän ihmeissäni kun laskua ei ole kuulunut. Nyt sain käytyä kysymässä asiasta optikolla ja kävi ilmi etteivät he olleet lainkaan lähettäneet papereitani pankkiin. Onneksi minulle ei tule siitä mitään lisäkuluja ja laskun pitäisi tulla parin viikon kuluessa.

Viikonloppuuni kuului myös mukavaa sosiaalisuutta ja sosiaalisuutta, joka ei ollut (aivan) niin pelottavaa kuin kuvittelin. Sellaista joka todennäköisesti muuttuu helpommaksi ajan myötä, mutta siinä on se huono puoli että se totuttautuminen ei ole helppoa.




Ehdin myös leikkiä hassulla iPhone-sovelluksella, joka saa Turunkin näyttämään aika salaperäiseltä. Joskus opiskeluaikoina eräs tyttö piti ruotsin kurssilla esitelmän Lomo-kameroista. Ne vaikuttavat aika kiinnostavilta mutta en ole saanut aikaiseksi tutustua niihin tarkemmin (puutetta rahasta ja vaivasta), tuolla saa samansukuisia efektejä.


Jotta tämä olisi täydellisen sekalainen kirjoitus voisin vielä kertoa että olen viimeisen vuoden aikana oppinut syömään keitettyjä kananmunia. Ennen inhosin niitä, nyt niitä on alkanut tehdä mielikin. Vähän outoa miten maku voi muuttua, lapsena pidin valtavasti sillistä, aikuisena se taas on jäänyt. Sipulia ja sieniä kyllä inhoan vieläkin.
Kuvassa mukana pinaattikeittoa, Ruotsin armeijan lusikka (haaparantalaisesta ylijäämäkaupasta) ja Hulluilta päiviltä ostettu kulho (tajusin jouluna miten käteviä kulhot ovat keiton syömiseen ja sen jälkeen olen tutkinut kauppoja siinä toivossa että löytäisin jonkun tosi hauskan ja tosin halvan. En ole löytänyt mutta tuo on tarpeeksi hauska ja halpa). Pakastepinaattikeitto kuuluu olennaisesti ruokavaliooni, se on ainoita eineksiä joita syön (tosin eilen söin valmista tomaattikastikettakin).